lauantai 27. elokuuta 2016

Stranded (2013)

Ah, Roger Christian parka, etpä varmaan arvannut miten pahasti leimasit itseni kyvyttömänä ohjaajana tehdessäsi Battlefield Earthin. Ei se mitään, eipä aiempiakaan ohjaustöitäsi voi suuremmin mestariteoksiksi kutsua (joskin pidin Nostradamuksesta), mutta olihan Battlefield Earth ihan omaa luokkaansa, että jos sitä ennen sinua pidettiin lavastajana joka sivutöikseen teki pikkuelokuvia ja sait jonkin verran anteeksi koska ne olivat vain sivuhommia, niin Battlefield Earthin jälkeen sait sentään statuksen ensisijaisesti elokuvaohjaajana joka on surkea ja tekee nyt pikkuelokuvia koska kukaan ei uskalla antaa isoa elokuvaa käsiisi. Ei sinuun ole enää luottaminen ja jokaisen elokuvasi herättää ainostaan innostusta odotuksessa, että kuinka haiseva pökäle sieltä nyt tulla puksahtaa. Tietenkin meidän tulee olla reiluja ja todeta ettei kukaan olisi pelastanut Battlefield Earthia, ja vaikka ohjaksissa olisi ollut kuka Ingmar Ford Scorsese olisi hän sinun tavoin ollut vain pelinappula skientologien pullistelussa jossa jumala oli John Travolta, sinä vain Job joka saa kaiken kurjuuden niskaansa. Siksipä Travolta tekee edelleen isoja elokuvia isojen tähtien kanssa ja sinä teit Prisoners of the Sunin. Niin ja tämän Strandedin, joka on selvästi enemmän sinua Roger, sillä vaikka edelleen päästit käsistäsi jotain jonka vuoksi saisit mennä nurkkaan häpeämään ja sait minut kyseenalaistamaan kuinka paljon Battlefield Earthin kehnoudesta pitääkään laittaa Travoltan ja muiden Xenun palvojien niskoille koska Stranded on samanlaista B-kakkaa vain soveliaammalla budjetilla, niin tällainen soveltuu ehdottomasti paremmin sinulle. Nyt voi ainakin taas antaa jotain anteeksi koska mukana ei ole aikaa, vaivaa ja rahaa, vain pelkkää hölmöyttä ja voi pojat, sitä tässä on ihan sikana. Enkä anna edes anteeksi.

Avaruus, käymättömistä korpimaista viimeinen ja Nostromoa lainaava avaruusalusasemajotain on monivuotisella matkallaan kun aivan yllättäen se jää keskelle meteorimyrskyä ja törmäyksessä alukseen pääsee jotain. Se on hirviö.
Aluksi itiömuodossaan mörökölli saattaa yhden miehistön jäsenen raskaaksi ja sitten se synnyttää itse itsensä väkisin, pakenee jonnekin nurkkiin ja tunneleihin vaanimaan ja miksi tämä kuulostaa niin kovin tutulta? Ei huolta, se käy vielä tutummaksi. No, ainakaan se alkuasteella oleva monsteri ei siellä muualla näyttänyt limaiselta James Potkukelkalta kuten tekee tässä. Ei kun ihan oikeasti.
Okei, ehkä sitä joutuu hieman siristämään silmiään kun kuvia katsoo, mutta hei, ainakin heidän luonteensa ovat identtiset.
Jos ei Alien vielä riitä niin miten olisi John Carpenterin The Thing? Siispä kun avaruusmonsteri kasvaa alkaa se imitoimaan näkemiään lihasäkkejä koska ihminen on lämpimin paikka piileskellä ja kohta lopun miehistön keskuudessa herää paranoia kun eivät tiedä kuka on ihminen ja kuka ei vai onko kukaan vai ei. Ilmalukkoon hus! No way José ja Brendan Fehr on maailman surkein lääkäri. Jokainen repliikki tuntuu olevan "katsotaanpa tuota haavaa" ja sitten hän vain osoittaa taskulampulla. Kaikki ok. Hyvä on, hän esittää ilmeisesti kunnallista lääkäriä ja on siten realistinen (sori, en minä oikeasti niin ajattele).

Takakansi hehkuttaa sitä kuinka Roger Christian on Oscar-palkittu lavastaja ja meriittilistalta löytyykin sellaisia lavastuksellisia taidonnäytteitä kuten Tähtien sota ja jep, juurikin Alien. Miksi Stranded sitten näyttää siltä kuin se olisi kuvattu jonkun kellarissa lämmityskattilan vieressä. Ihan oikeasti, vaikka tämä selvästi koettaakin olla miljööltään hieman Alienin tavoin duunariluokan tieteistarinointia, niin pelkkä ilmalämpöpumppu tai muu leivänpaahdin ei tee siitä tarpeeksi scifististä, eikä todellakaan realismiin pyrkivää tieteisfaktaa. Se on vain tyyppi arkikuteissaan seisomassa patterin vieressä ja kuten se sika Warner Brosin animaatioista sanoisi "tha-tha-tha-that's all folks."
Toki mukana on sellaista tunnelmaa luovaa tehostetta kuin höyryä, tosi paljon höyryä, peittämään sen omakotitalokellarin pesukoneet ja kuivaajat. Hitto, välillä teknologista ihmettä edustava avaruusasema joka halkoo galaksit on kuin jokin tavallinen keittiö kaappeineen. Paitsi että esimerkiksi vertailussa sellainen vastaavanlainen lavastuksellinen ihme kuin Plan 9 suihkuverhoineen on silkkaa sikstiiniläiskappelia.

Stranded on ruma elokuva ja niin uskomattoman tylsä (se on tylsä joka osa-alueeltaan, ei vain rytmitykseltään), että olen takuuvarma jotta pääosan Christian Slater haikaili takaisin Uwe Bollin Alone in the Darkiin, sen ollessa varmastikin kaikin puolin miellyttävämpi kuin tämä kotivideo.

Eikä tietenkään Christian Slater ei pukeudu missään vaiheessa kannen osoittamalla tavalla. Äijä näyttää lentäjän nahkatakissaan siltä, että kuuluisi Memphis Belleen.

Tähdet: ~

perjantai 26. elokuuta 2016

Storage 24 (2012)

Keskelle Lontoota aivan sen laitamille pienteollisuusalueelle putoaa sotilaslentokone ja täällä ryhmä ihmisiä jää sähkökatkon joka ei sammuta valoja vuoksi konttivarastohalliin lukkojen taakse, joka tosin ei estä paikalle eksymästä lisää ihmisiä koska ilmeisesti portit sulkeutuivat avautuen. No kuitenkin, eihän tässä vielä olisi ongelmia, mutta kun se pudonnut kone kuljetti muassaan tappavaa hirviötä joka myöskin ehti puikahtamaan nyt sovitaan että suljettuun varastohalliin. Täällä sitten kuljetaan valoisassa pimeässä ja tie vie ilmastointikanaviin ja välikattoihin, ja joo, Alien-leffat ovat olleet niin selvästi tekijöiden mielessä, että ihmettelen miksi tuottajanäyttelijäkäsikirjoittaja Noel Clarke on vieläpä kredioitu elokuvan idean keksijäksi. Hei, tässä on tarina joukosta ihmisiä suljetussa tilassa nurkissa lymyilevän hirviön kanssa. Edes Ridley Scott (tai Dan O'Bannon) ei voi väittää keksineensä sitä, etkä sitä ole kyllä tehnyt sinäkään. Se kunnia kuulunee pikemminkin jollekin Grogille jota mastodontti jahtasi luolastossa.

Mitäänsanomattomasti näyteltyä rutiinihirviöintiä jossa ihmishahmot ovat niin keskenään samanlaisia, että tulee muuten olemaan vaikeaa pitää laskua siitä kuinka monta tyyppiä täällä oikein toikkaroikaan ja kuka kuoli ja milloin kuoli. Sen verran paljon lainataan Alieneista ja joitakin kohtauksia vieläpä lähes sellaisenaan,
että en minä Clarkena ainakaan menisi kunniaa ideasta ottamaan. Ilmeisesti se suurin jekku on sijoittaa tapahtumat juuri vuokravarastokonttien luokse, mutta itse elokuvassa sillä ei ole mitään eroa mihinkään tavalliseen sokkeloiseen rakennukseen ja vaikka mahdollisuuksia olisi ollut vaikka mihin niin silti paria dildovitsiä tai vastaavaa lukuunottamatta ei oikein osata hyödyntää sitä, että varastoista voisi löytyä vaikka mitä kivaa. Hauskaa olisikin ollut jos tässä oltaisiin hieman parodioitu näitä ainakin hetki sitten vielä suosittuja huutokauppaohjelmia ja tavallisten uhri numero yksi viiva jokin muu numero sijaan hahmot olisivat olleet näitä tuollaisista ohjelmista tuttuja persoonia (xenomorph hyökkää Dave Hesterin kimppuun. Yuuup!) ja samoin kuin niissä draaman/jännityksen lisäämiseksi ollaan suolauksella saatu huutokaupattavaksi kaikenlaista kummaa, olisi myös täällä voinut olla varastossa joku Gimp nahkahaalareissa kahlittuna, tms. Mutta ei, ollaan mielummin yksi massaan hukkuva kopio. Toki tässä on kaikki pakollinen äkkisäikäytyksistä ahtaisiin tunneleihin ja äkkisäikäytyksiin, joista mennään keskinäiseen riitelyyn ja äkkisäikäytyksiin, ja vaikka näytteleminen on kädenlämpöistä vettä niin ainakaan se ei ole suuremmin ärsyttävää, joten hirviöhipaksi Storage 24 on kuitenkin ihan siedettävä. Parit hyvät käsintehdyt goretehosteet ansaitsevat peukkua ja itse hirviö on ehkä aika tavanomainen ihminen hammastäyteisessä puvussa, mutta ainakin se onneksi on ihan hyvin tehty. Alunperin kun suunnitelmana oli kuulemma toteuttaa monsteri tietokoneitse, mutta luojan kiitos eivät niin tehneet sillä elokuvassa nyt näkyvät tietokone-efektit ovat silkkaa Asylumia ja silloin olisi myös pitänyt siirtää koko elokuvan fokus koomisempaan suuntaan. Jolloin tosin he ehkä olisivat tajunneet tehdä sen Huutoalienin metsästäjät? Hmmm...

Pari seikkaa Storage 24:ssa on sen verran vaikea sulattaa, että siinä tarvitaan jotain vatsahappoja vahvempaa. Ensinnäkin vaikka lopputwisti tavallaan selittää sen mikseivät sotilaat, poliisit, palomiehet, tms. saapuneet paikalle kun kerran lentokoneen putoamisesta tiedotetaan joka uutisessa ja varsinkin lastin sisällön tietävien tahojen olisi luullut olevan heti kärppänä paikalla, niin lopetus katsojan mielikuvitusta venyttämällä selittää viranomaisilla olleen muutakin ajateltavaa kuin isohampainen ihmissyöjähirviö. Mutta miksi siinä piti ruveta kurkottamaan liian korkealle mitä tehosteisiin tulee, sillä lopetuksen tietokonetehosteet ovat naurettavan näköisiä ja kun aiemmin kaikki erikoistehosteet pidettiin aika varmasti budjetin pienuuden vuoksi kurissa, niin ainakin ne minimalistisuudellaan palvelivat paremmin tarkoitusta kun taas lopussa pitää olla niin hemmetin isoa, että se on pilaa tehokkaasti kaiken aiemman.
Ei niin etteikö siellä aiemminkin esiintyisi jotain joka pyrkii tuhoamaan kaiken jännityksen, sillä en millään saata ymmärtää ratkaisua jossa aluksi painotetaan sitä, että nyt ollaan siellä ahtaissa tunneleissa, etc. ja sähkötkin ovat menneet (niin no, valot palavat) niin miksi kaikki on valoisampaa kuin day for night-kuvauksissa. Ei se pimeässä vaaniva mörkö ole yhtä pelottava jos se on täydessä auringonpaisteeessa.

Alieniin vielä palatakseni, Storage 24:n musiikissa joka ei muutoin muistuta yhtään yhdenkään Alien-leffan musiikkia on aika veikeä muistuma Jerry Goldsmithin Alien-scoresta, sillä lyhyesti siellä piipahtaa sellainen Goldsmithin keinuvaa kaikua muistuttava ulvahdus.

Elokuvan "ideoinut", käsikirjoittanut, tuottanut ja pääosittanut Noel Clarke tuo mieleeni Tony Toddin. Tony Toddin joka ei osaa juurikaan näytellä, ei ole yhtä vaikuttava persoona ja joka jylhän murinansa sijaan vikisee kuin nynneröhiiri.

Tähdet: *