sunnuntai 24. elokuuta 2008

Box 507 (La Caja 507, 2002)

Näin jokin aika sitten Box 507:n trailerin erään toisen elokuvan (Varianin Sota) yhteydessä ja traileri oli hyvin houkutteleva. Kyllähän sitä tiedetään että vaikka traileri olisi hyvä, niin itse elokuva ei sitä pakosti ole. Box 507:n traileri sai minun mielenkiintoni heräämään ja koska tiesin kyseisen elokuvan olevan kirjastossa, ei sen saaminen nähtäväksi ollut temppu eikä mikään. Ja hitto vie, kerrankin hyvä traileri osoittautui hyväksi elokuvaksi.

Koetan nyt käsitellä elokuvaa siten etten paljasta siitä mitään tärkeää, sillä tämä elokuva ansaitsee tulla ymmärretyksi sitä katsoessa kuin siitä kerrottaessa.

Box 507 kertoo elämänhalunsa menettäneestä pankinjohtaja Modesto Pardosta (aivan David Suchetin näköinen Antonio Resines) jonka pankki joutuu ryöstön kohteeksi. Ryöstäjät pakottavat Modeston avaamaan pankkiholvin ja lukitsevat tämän sinne. Koska kyseessä on viikonloppu, joutuu Modesto olemaan holvissa murrettujen tallelokeroiden keskellä odottelemassa seuraavaa arkipäivää. Koska ryöstäjiä on kiinnostanut vain korut ja rahat, niinpä muu on jätetty levälleen. Ajankuluksi Modesto rupeaa lukemaan tallelokeroiden sisältämiä papereita. Lokerossa 507 on joitakin asiapapereita jotka herättävät Modeston mielenkiinnon ja tästä elokuvan varsinainen tarina alkaa.
Uutinen pankin ryöstöstä saa erään paossa olevan italialaisgangsterin ja tämän oikean käden Rafael Mazasin (José Coronado) huolestuneeksi ja heidän huolensa keskittyy nimenomaan lokero 507:n sisältämiin papereihin. Ja tässä vaiheessa katsoja ei edes tiedä mitä papereissa lukee.
Modesto lähtee jäljittämään papereiden avulla niiden omistajaa ja sitä kautta tahtoo saada elämässään olleen menetyksen korjattua.
Rafael etsii puolestaan pankkiryöstön suorittaneita henkilöitä, koska uskoo näillä olevan lokeron 507 sisältämät paperit.
Pikku hiljaa katsojalle rupeaa selkiytymään miksi surumielinen Modesto lähtee pakkomielteisesti jäljittämään papereissa esiintyviä nimiä ja kuka Rafael todellisuudessa on, ja mikä hänen merkityksensä papereihin on.

Elokuva purkaa vyyhtiä nerokkaalla tavalla. Se ei oikeastaan kerro mitään katsojalle pitkään aikaan, mutta saa silti luotua sellaisen palapelin että tulee pakonomainen tarve selvittää se, eikä siihen pääse kyllästymään. Kyseinen tapa tehdä elokuvaa on mielestäni hyvin riskialtis, koska katsoja kyllästyy helposti odotteluun, jos elokuvan rytmitys on sellainen ettei vauhdista ole tietoakaan. Mutta Box 507 palkitsee odotuksen hyvin, joten vaikka alku tuntuisikin hitaalta ja jotkut kohtaukset irrallisilta niin katselu kannattaa.

Erinomaista oli myöskin loistavan tarinan lisäksi huomata kuinka rauhallisesti elokuva uskalsi ottaa itsensä. Ei sorruttu mihinkään tarpeettomaan toimintaan ja Espanjalaiseksi elokuvaksi ihmiset puhuivat hyvin rauhallisesti. Miten niin? Katso mitä tahansa muuta Espanjalaista elokuvaa niin huomaat että heidän puheensa on usein nopeatempoista ja etenkin kauhuelokuvissa se käy usein tahattoman koomiseksi.

Box 507 on näemmä joitakin palkintojakin kerännyt elokuva, mutta en ymmärrä miten tämä on jäänyt silloin julkaisuvuotenaan 2002 lähes täysin huomaamatta. Sillä tämän elokuvan minä laittaisin viipymättä Suosittelemme-hyllyyn.
Tälläisiä elokuvia tulee jostain syystä videovuokraamoihin vain yksittäiskappaleina, jos ollenkaan. Kun ideaalitilanteessa Box 507 olisi määrällisesti paremmin esillä kuin jokin Will Smithin tai Nicolas Cagen geneerinen actionmyllerrys.

Ehdotan muuten että jos katsot tämän elokuvan, niin et lue takakantta. Takakansi nimittäin paljastaa seikan jota ei oikeasti kuulu vielä tietää siinä vaiheessa mihin takakannen teksti sen asettaa.

Tähdet: ****
Box 507
...NOIR

Ei kommentteja: