sunnuntai 22. helmikuuta 2009

Batman & Robin (1997)

Batman Forever oli huono, mutta se ei ollut kuitenkaan läpeensä onneton tekele. Siinä oli muutama onnistuneesti valaistu kohtaus, musiikissa on jonkin verran mainioita elementtejä ja lukuunottamatta niitä nännejä, oli muutoin Batmanin pukukin ihan onnistunut. Batman Foreverissa oli siis kokonaisuus huomioiden tarpeeksi ihan siedettäviä osia, että sen jaksoi ilman että olisi ajautunut kylppärin nurkkaan itkemään. Mutta koska Batman Forever ei kuitenkaan ollut hyvä elokuva, niin oletettavaa olisi ollut että kun samat tekijät koostavat sille jatkoa, niin he olisivat oppineet virheistään. Batman & Robin on kuitenkin elokuva jossa on näemmä päätetty, että ”hei, edellisessä Batmanissa oli joitakin onnistuneita osasia. Tämä ei saa toistua.” Batman & Robin on elokuva joka tauotta huomauttaa katsojalle, että se on roskaa. Se ei ole vain pelkästään huono elokuva, vaan huono sellaisessa merkityksessä, että pitää kulkea useampi ulottuvuus läpi ymmärtääkseen kuinka huono se on.

Elokuva alkaa jälleen sopivan synkeästi. Mahtipontisen musiikin tahdittamana siirrymme lepakkoluolaan jossa Batman ja Robin pistävät asusteitaan päälle. Jostain syystä kamera kuvaa Batmanin ja Robinin haaraväliä ja persettä siihen tapaan, että nyt ollaan maatalousnäyttelyssä. Jotta siinä ei olisi tarpeeksi, niin jostain syystä ääniefektinä on sellainen metallinen kolahdus kun he pistävät kumivaatteitaan päälle. Batman (George Clooney) ja Robin (Chris O'Donnell) kinastelevat kumpi saa ottaa lepakkoauton käyttöönsä ja Batman tokaisee kuolemattomasti ”ilmankos Teräsmies työskentelee yksin.” Niin ja puvuissa on edellisen osan tapaan nännit. Koska puvut ovat aiempaa vaaleampia ja värikkäämpiä, niin tällä kertaa nuo kuminännit ovat kuin pahinkin 3D-efekti.
Batman ja Robin säntäävät museoon estämään ilkeää Jäämiestä (Arnold Schwarzenegger) varastamasta isoa timanttia. Kun Robin hyppää seinän läpi moottoripyörällään, niin seinään jäävä reikä on lepakkosymbolin muotoinen.
Jäämies lähettää Batmanin ja Robinin kimppuun joukon jääkiekkoilijoita ja sitten hypitään hetki voltteja ja luistellaan. Miksi hitossa lepakkopuvussa on sisäänrakennetut luistimet jotka voi ottaa tarpeen mukaan esille? Millä todennäköisyydellä niitä tarvitsee ja miten Batman on osannut ennakoida joskus tarvitsevansa lepakkoluistimia?
Sitten lennetään raketilla taivaalla, ilmasurffataan raketin ovilla ja Robin oikeasti sanoo ”surf's up.”
Jäämies jäädyttää Robinin. Tiedättehän, sillä tavalla kuin piirretyissä, eli Batmanilla on käsissään Robinin muotoinen jääpala. Mutta ei hätää, pistetään se kuumaan veteen ja homma on sillä selvä.
Siirrytään,,, öh,, Amazonille?

No, sademetsässä ollaan kuitenkin ja siellä olevassa hullun tiedemiehen laboratoriossa tohtori Pamela Isley (Uma Thurman) hourailee jotain hippiäisroskaa kasveista ja niiden oikeuksista. Hullu tiedemies (tiedenainen) Pamela Isley suututtaa vielä hullumman tiedemiehen Jason Woodruen (John Glover), joka heittää Pamelan joidenkin kemikaalien ja kasvien päälle. Pamelasta tulee myrkkyä huulissaan oleva Myrkkymuratti ja tapettuaan Jason Woodruen, päättää Myrkkymuratti luonnollisesti että hänen tulee valloittaa maailma.
Siellä välissä Alfred (Michael Gough) on kuolemaisillaan, mutta Bruce Wayne vain toljottaa apaattisesti eteenpäin. Ja omassa piilopaikassaan Jäämies polttelee sikareita ja katselee jäädyttämäänsä vaimoaan. Katsokaas kun Jäämiehen vaimolla on jokin mystinen tauti ja Jäämies pisti hänet (köh) jäähylle, kunnes saa parannettua hänet.
Afredin edesmenneen sisaren tytär Barbara Wilson (Alicia Silvestone) saapuu paikalle. Hmm,,, Alfred on brittiläisyyden perikuva ja Barbara on myöskin britti joka on vasta nyt saapunut jenkkeihin. Miksi siis Barbara kuulostaa enemmän amerikkalaiselta kuin George W. Bush? Eikö Silverstone olisi voinut edes yrittää jonkilaista aksenttia.
Ei saatana! Olen vasta 30 minuutin kohdalla ja olen jättänyt mainitsematta jo ainakin tusinan verran epäloogisuuksia,tai pelkästään typeryyksiä. Tämä ei parane tästä, joten tiivistetään loppuosa.
Barbara karkailee, saa selville että Bruce Wayne on Batman, Barbarasta tulee Batgirl. Alfred on kuolemassa. Batman ja Robin ihastuvat Myrkkymurattiin ja kiukuttelevat. Jäämies ja Myrkkymuratti tekevät yhteistyötä. Batman, Robin ja Batgirl tappelevat Jäämiehen ja Myrkkymuratin kanssa ja voittavat.
Niin ja kuinka ollakaan, se Alfredin kuolettava tauti on samainen johon Jäämiehen vaimo on kuolemassa. Mutta onneksi ainakin Alfred saadaan pelastettua.
Luojan tähden, mikä onkaan tämä tuska ja kipu jota tunnen!
Tässä elokuvassa ei ole järjen häivää.


Kumipuvuissa on nännit.
Batmanilla on luottokortti. Ei pelkkä luottokortti, vaan Batkortti.
Batman ajelee autollaan jättiläispatsasta pitkin.
Robinilla on tekohuulet joilla estää Myrkkumuratin kuolettava suudelma.


Tämänkertainen Batman-elokuva on siis aiempia selkeämmin komediallinen ja sitä ei voi mitenkään verrata esimerkiksi Burtonin Batmaneihin, jotka olivat jokseekin vakavia. Batman & Robin on aika selkeästi hallusigeeninen komedia ja jos siitä saa jotain nautintoa irti, niin sen saa silloin kun sen katsoo nimenomaan komediana. Batmanin & Robinin haitaksi käy vain se, että se ei ole hauska. EI HAUSKA! Kaikki elokuvan huumoriksi tarkoitetut elementit ovat yhtä hauskoja kuin syöpä.
Onkin siis jokseekin ironista, että kun Schwarzeneggerin esittämä Jäämies tahtoo jäädyttää koko maailman, niin ilmeisesti käsikirjoittajien aivot ovat jo olleet jäässä tätä tehdessä.


Mutta Batman & Robin on roskaa. Ihan uskomatonta roskaa. Se tuntuu ihan siltä kuin pelaisi vatsatautisena shakkia vuoristoradalla. Sitä vain on pää pyörällä ja ihmettelee että mitä hittoa on tapahtumassa. Kuva on hysteerisesti sinne tänne poukkoilevaa, musiikki on äänisekamelskaa, näyttelijät joko vetävät reippaasti yli tai näyttävät siltä etteivät muista repliikkejään, dialogissa ei ole päätä eikä häntää ja koko elokuva tuntuu koostetun kaikenlaisista jämäpaloista. On jotenkin surullista että Schwarzeneggerin hahmo, joka näyttää Kindermunasta karanneelta ja jonka joka ainoa repliikki on jonkinlainen onliner kuten ”What killed the dinosaurs? Iceage!”, on silti elokuvan hauskinta katsottavaa. Schwarzenegger on ainoa joka vaikuttaa kaikesta ääliömäisyydestään huolimatta pitäneen hauskaa elokuvaa tehdessä. Clooney ei tunnu tietävän olevansa elokuvassa mukana, O'Donnell ja Silverstone käyttäytyvät kuin kiukkuiset lapset ja Thurman vaikuttaa olevan spiideissä. Kukaan elokuvan näyttelijöistä ei tee hyvää työtä, mutta ainakin Jäämies on rehellisesti idiootti. Eikä sekään ole hyvä asia.


Sitä melkein voisi ajatella Batman & Robinin olevan sillä tavoin huono, että se olisi jo Ed Woodmaisen miellyttävä roskaelokuva. Mutta asia ei ole niin, sillä Batman & Robin tuntuu aivan liian väkinäiseltä ollakseen nautinnollinen.

Kaikki se lahjakkuus ja raha joka on Batman & Robiniin käytetty... Voi Luoja!
Tälläisiä elokuvia varmaan käytetään terroristikuulusteluissa.

Ei mikään ihme ettei Batman-elokuvia ilmaantunut enää maailmaan ennen Batman Beginsia. Ihme on se ettei Batman & Robin tuhonnut jokainen siinä mukana olevan uraa.

Batman & Robin on kasa sontaa, joka antaa sonnallekin huonon maineen.

Rupesin melkein itkemään tätä katsoessani.


Tähdet: ~
Batman & Robin

...NOIR

Ei kommentteja: