perjantai 29. toukokuuta 2009

Epäilyksen Verho (Shadow Of Doubt, 1998)

Tämä elokuva ainakin alkaa kovalla kiireellä.
Alkuteksteillä luodaan tunnelmaa näyttämällä haureutta harrastavaa paria ja lähikuvaa silmästä. Tajusitteko? Elokuva siis tulee tarjoamaan mahdollisesti seksiä ja tirkistelyä.
Seuraavaksi näytetäänkin kuinka kaupungin kermaan kuuluva seurapiirineito Jana Calloway (Sandra Guibord) on alasti ja kuristetaan uima-altaaseen. Hän muuten käveli auki olevan television ohitse ja kuvassa poliitikko Paul Saxon (James Morrison) piti puhetta. Tietenkin syy tähän oli vain siinä, että tahdottiin vihjaista katsojalle Saxonin liittyvän koko sotkuun jollain tavalla.
Seuraavaksi siirrytään oikeussaliin jossa osoitetaan että Kitt Devereux (Melanie Griffith) on sitten se kaupungin paras puolustusasianajaja.
Sitten palataan murhapaikalle jossa näytetään että tutkimuksia johtaa kaupungin kovin syyttäjä Jack Campioni (Tom Berenger).
Tämän jälkeen poiketaan jollekin klubille ja pidätetään murhasta epäiltynä uusi kuuma rapstara Bobby Medina (Wade Dominguez).
Siispä Kitt rupeaa puolustamaan Medinaa ja tietenkin Kittilla ja syyttäjänä toimivalla Jackilla on ollut suhde aiemmin. Eli aika perinteisessä asianajajatrillerissä sauvotaan. Jackin ja Kittin välillä kipinöi, Janan kuolemaan liittyy isoja nimiä, Kitt kaivaa liian syvältä ja joutuu vaaraan, ja sitä samaa tuttua tarinaa. Mukana on tietenkin myös se Kittin entinen asiakas Laird Atkins (Craig Sheffer) johon Kittilla oli suhde ja nyt Laird vainoaa Kittia.
Hassua vain on että elokuvalla on hirveä kiire paljastaa kaikki ideansa suoraan, sen sijaan että se hiljalleen toisi asioita päivänvaloon. Kaikki nuo ja paljon muuta ehti tulla esille jo puolen tunnin aikana.
Kittilla on apulaisena jonkinlainen tietokonenörttietsivä Al Gordon (Huey Lewis) ja hänen läsnäolonsa vuoksi elokuvassa on paljon videokuvaa tietokoneen kautta. On korppua, nettiä ja kaikkea muuta jonka avulla koetetaan luoda elokuvaan sellaista teknotrillerifiilistä. No, Al kuitenkin löytää heti Janan kämpiltä piilokameran ja kopioi tiedostot itselleen, ja tietenkin sieltä paljastuu kuvaa jossa juuri se poliitikko Paul Saxon bylsii Janaa. Eli nyt todettiin varmuudella se, josta heti elokuvan alussa vihjaistiin television avulla. Joten Kitt koettaa siirtää epäilyt Medinasta Paul Saxoniin.
Kunhan on hiukan käyty oikeutta, niin onkin aika saada aikaiseksi uusi murha, josta jälleen kerran epäillään Bobby Medinaa ja Paul Saxon jää unohduksiin. Kitt saakin päähänsä että murhien takana täytyykin olla Laird ja Kitt kutsuukin Lairdin luokseen. Kyllähän Laird on yhden murhan takana, sen jälkimmäisen jolla lisättiin Medinan syyllisyyttä ja vähennettiin Saxonin.
Murhaaja olikin Jack Campioni joka koetti auttaa Saxonia korkeampaan virkaan ja nousta itse siinä samalla.


Epäilyksen Verho oli aika tylsä elokuva.
Siinä oli kyllä jonkin verran yritystä.
Oli hirveä määrä tarinaan liittyviä henkilöitä, joilla jokaisella tuntui olevan jokin yhteys kaikkeen ympärillä olevaan.
Oli tyypillinen mutta ihan kiva poliittinen rikostarina jossa oli teknotrillerin ja eroottisen trillerin aineksia.
Oli ihan hyviä näyttelijöitä mukana.
Mutta mikään ei oikein toiminut kunnolla. Ensin oli hirveä kiire kertoa kaikki juonenkäänteet ja esitellä henkilöt, mutta kaikki juonenkäänteet ja henkilöt olivat liiankin perinteisiä itsensä edustajia. Ja kunhan ensin oli pidetty kiirettä kaiken esittelemisessä, niin sitten jäätiin pyörimään ympyrää tunnin ajaksi, eikä mikään tuntunut edistävän tarinankerrontaa.

Mielenkiintoista oli vielä se, että kaikki ne teknotrilleriin viittaavat seikat tuntuivat äärimmäisen päälleliimatuilta ja sen sijaan että ne olisivat vaikuttaneet osalta tarinaa, olivat ne seikat enemmän kuin jotain product placementia.

Hyvin mielenkiintoista oli puolestaan se, että elokuvan aloitus viittasi vahvasti eroottiseen trilleriin ja tähän seikkaan tuli viittauksia aina säännöllisen väliajoin, mutta missään vaiheessa ei kuitenkaan tehty mitään sen eteen. Kyseessä ei niinkään ollut mikään kiusoittelu, vaan pelkkä maininta kaiken muun keskellä. Kivi-kivi-kivi-kivi-kivi-sekstaillaanko?-kivi-kivi-kivi.

Vaikka mukana oli ihan kelpoja näyttelijöitä, niin kukaan ei tuntunut oikein yrittävän parastaan.
Tom Berenger nousi korkeimmalle tästä joukosta, mutta hänellä ei ollut kokonaisuutta katsoen juuri mitään suurempaa virkaa. Kunhan vain piti pukunsa siistinä ja sanoi välillä ”vastalause.”

Melanie Griffith erityisesti tuntui olevan väärässä roolissa. Hän oli ihan uskomattoman puiseva. Se aiheuttikin suurta hämmennystä että miten muka Griffithin hahmo saattoi olla sellainen että miehet lankeavat säännöllisin väliajoin hänen jalkoihinsa ja että hän on paras asianajaja mitä sivistynyt maailma tuntee. Tässä elokuvassa esiintyvä Griffith oli seksikäs kuin kipsilevy ja vaikutti yhtä tehokkaalta asianajajalta kuin aaltopahvi.

Oli hassua että ainoa hahmo johon pystyi samaistumaan jollakin tavoin oli Huey Lewisin tietokonenörttietsivä ja hän oli tylsääkin tylsempi. Vastaavasti hän oli ainoa hahmo elokuvassa joka ei tuntunut vastenmieliseltä niljakkeelta.

Epäilyksen Verho on tarinaltaan ihan perinteinen trilleri, joka ei täten juonellisesti ole kaikkein onnettomin tapaus, mutta suosittelen sitä vain unettomuudesta kärsiville.

Tähdet: *
Epäilyksen Verho

...NOIR

Ei kommentteja: