torstai 21. toukokuuta 2009

Uskomatonta (Religulous, 2008)

Uskonto, mikä tahansa uskonto on mielenkiintoinen aihe. Pääosin siksi, että uskoaksesi sinun ei tarvitse tehdä muuta kuin uskoa. Et tarvitse mitään tieteellistä pohjaa ajatusmaailmallesi, kunhan vain kuittaat kaiken toteamalla, että uskot.
Skeptikkona minun on vaikea sulattaa uskonnon, minkä tahansa uskonnon järkevyyttä, mutta kieltämättä ajoittain tunnen jonkinlaista ihannointia uskovaisia kohtaan. Pahan paikan tullessa he varmasti löytävät uskonnostaan lohtua, mutta minun kaltaiseni ihmiset koettavat liikaa järkeistää asioita, jolloin lohdun löytymisen täytyy tulla muualta kuin omasta henkisyydestä.
Uskonnot ovat pahaksi onnekseen tilanteessa jossa niitä käytetään tekosyynä kaikkeen. Koko ajan ihmisiä pistetään hengiltä tai vainotaan ja välillä puolustuksena käytetään Jumalaa. On Jumalan tahto räjäyttää raajoja irti toisistaan, on Jumalan tahto estää abortti, on Jumalan tahto antaa homoille AIDS, on Jumalan tahto estää kantassolotutkimus ja Jumala tahtoo esinahkasi. Kaikkihan me tiedämme ettei tuollaisissa jutuissa ole tolkun häivää ja että rationaalinen ihminen tietää että varmastikaan Jumala ei haluaisi kiusata ihmisiä tuskalla ja kuolemalla, vain jotta joku voisi todeta toimivansa Jumalan sanan mukaan.
Mutta halusimme tai emme, niin on olemassa ihmisiä joilla uskominen on sumentanut järkevän ajattelun ja korvannut sen kiltisti sanottuna pöpiydellä.
Tahdon kuitenkin tähdentää, että pöpiys ei vaadi uskontoa avukseen.
Minä uskon, että lievä usko voi olla hyväksikin, mutta en usko että uskovainen pystyy itse asettamaan rajoja uskolleen. Toisaalta, jos uskot, niin usko kaikilla voimillasi. Ja mitä hittoa on lievä usko?
Minun katsontakannastani uskonto asettuu kuitenkin liiaksi sinne samalle linjalle Ihmemaa Oz:n kanssa.
On hyvä jos löydät uskonnosta lohtua ja tukea, mutta se on liian helppo vastaus kaikkeen ja sen avulla voit liiaksi välttää vastuunkantoa.
Siksi allekirjoitankin Bill Maherin sanat:
Se on kuin myisi näkymätöntä tuotetta. Se on liian helppoa.”


Bill Maher on Amerikkalainen koomikko, jota voitaisiin huumorintajunsa vuoksi kutsua poliittiseksi koomikoksi. Hän on myös käsitellyt jutuissaan uskontoa enemmän kuin tarpeeksi.
Nyt Juutalaiskatolilainen Maher päätti ottaa selville miksi ihmiset uskovat, mihin he uskovat ja ovatko he valmiita puolustamaan uskomuksiaan jos ne kyseenalaistetaan. Siispä Maher lähtee eräänlaiselle road tripille kohtaamaan ihmisiä jotka uskovat ja Maher koettaa samanaikaisesti sekä ymmärtää että kyseenalaistaa näiden ihmisten uskomuksia. Pääpaino on luonnollisesti kristinuskossa.
Siispä skeptisyyttä puolustava Maher kysyy kysymyksiä jotka aiheuttavat useamman kerran jopa hyvin vihamieliseksi luokiteltavaa käytöstä. Oli kyseessä sitten peruspulliainen, pastori, tai kuka vain, niin Maher käsittelee aihettaan sarkastisella huumorilla: Kun yhdistetään vastapuolen uskonnon kyseenalaistaminen huumorilla, niin vastapuolelta harvoin löytyy ymmärrystä. Joten tuimia katseita riittää.
Matkalla tavataan dinosaurusten ja ihmisten liittoja, kristillinen elämyspuisto, on tiedettä ja uskontoa, ex-sitä ja ex-tätä ja kuvaa Apinoiden Planeetasta.
Kaiken jälkeen Maher toteaa että ihmisten tulisi aikuistua ja perään kuvaa ydinräjähdyksestä.

Uskomatonta on aiheensa huomioon ottaen varsin hyvin toteutettu dokumentti. Kyseessä kuitenkin on aihe joka tahtomattaankin ajautuu usein ulkopuolisen silmissä humoristiseksi ja kun pistetään uskontoja kyseenalaistamaan nimenomaan koomikko, alkaa sisältö luisua välillä jo huvipuiston Vekkulaksi.
Maher on on älykkään oloinen ja selkeästi kiinnostunut keskustelemaan aroistakin aiheista. Mikä ei tarkoita sitä etteikö hän ajoittain sortuisi lapsellisiin piikkeihin vastapuolta kohden. Mutta Maher on lapsellinen vain tuolloin kun keskustelukumppani ei ole valmis kuuntelemaan ja asia ei etene mihinkään suuntaan, jolloin tilanne ei hyödytä ketään.
Koska uskontoja ja uskovaisia on olemassa niin paljon kuin onkin, on Uskomatonta vain pintaraapaisu aihepiirissään. Joten luonnollisesti siellä otetaan esille vain tunnetuimpia seikkoja (esim. Scientologia) ja niitä oudoimpia. Larry Charles on kuitenkin ohjannut elokuvan joka ei koeta pilkata aihettaan ainakaan syyttä. Hyvä on, Charles sortuu välillä naurettavuuksiin. Kuten kun puhutaan ihmisistä ja apinoista, niin kuvaan leikataan pätkä Apinoiden Planeetasta. Tai kun elokuva lopetaan ydintuhon ja uskonnon vertailuun. Niin ja jotkut dokumentin bojojoing!-ääniefekteistä trivialisoivat aihettaan liiaksi. Vastaavasti ihmiset itse tekevät itsestään huumorin kohteita ja dokumentti itsekin toteaa olevansa komediallinen elokuva, joten liika tiukkapipoisuus tulisi jättää naulakkoon tätä katsoessa.


Uskomatonta on kuitenkin erinomaisella aiheella varustettu ja erinomaisesti toteutettu komediallinen dokumentti ihmisistä, ihmisten uskomuksista ja niiden osittain vahingossa aiheuttamista rajoituksista. Eikä kukaan opi mitään. Eivät edes elokuvan tekijät.
On oikeastaan hyväkin että Uskomatonta ei pääse pintaa syvemmälle. Maher ei muuta katsontakantaansa, eivätkä niin tee muutkaan dokumentissa esiintyneet. Saamme kuitenkin ainakin nähdä miten ihmisten ajattelutapa toimii ja saamme kokea sen huumorin kautta, ennen kuin kaikki vajoaa loputtomaan kyynisyyteen.
Kukaan ei siis opi mitään, mutta eihän tämä opetusvideo olekaan.
Varmaa on kuitenkin se että sinun tulee olla avoimin mielin ja ennakkoluuloton katsoessasi tätä elokuvaa.
En usko että kukaan pystyy olemaan päästä varpaisiin ennakkoluuloton, mutta siihen on hyvä pyrkiä.

Tähdet: ****
Uskomatonta

...NOIR


Ei kommentteja: