tiistai 4. elokuuta 2009

Gran Torino (2008)

Walt Kowalski (Clint Eastwood) on äärikärttyinen Korean sodan veteraani, eläkeläinen ja nyt vieläpä kaiken lisäksi leski. Walt ei tule toimeen lähes kenenkään kanssa. Naapurusto on täynnä vähemmistöryhmiä joita Walt ei siedä. Omat pojat ovat suuria pettymyksiä. Oman kirkon pappi käy hermoille. Kaupungin kaikki nuoret ovat huonosti kasvatettuja kakaroita. Jos se ei vielä riitä, niin naapuriin muuttaa aasialaisperhe, jotka todellakin kismittävät Waltia.
Kun naapurin teinipoika Thao (Bee Vang) joutuu paikallisen jengin kiusaamaksi, ajautuu hän painostuksen alaisena varastamaan Waltin Gran Torino-autoa, mutta Walt ehtii puuttumaan asiaan. Waltin ja Thaon ystävystyminen olisi siis voinut alkaa paremminkin.
Thao joutuu työskentelemään Waltin apulaisena ja pikkuhiljaa Walt rupeaa huomaamaan että naapurin perheellä on enemmän yhteistä hänen kanssaan kuin hän haluaisi uskoa.
Walt alkaa ymmärtämään että naapurusto on huonossa jamassa, eikä siihen syynä ole hänen uskonsa vähemmistöjen haittavaikutuksista.
Thaon ja Waltin välille syntyy isä-poika-suhde ja Thaon perheestä tulee Waltin korvikeperhe. Walt alkaa tuntea olonsa vihdoinkin onnelliseksi ja Thao perheineen alkaa vaikuttamaan positiivisesti Waltin elämänkatsomukseen. Mutta paikallinen jengi ei aio jättää Thaoa rauhaan ja kun jengi ammuskelee Thaon kotia ja pahoinpitelee Thaon siskon, Suen (Ahney Her), päättää Walt tehdä asialle jotain lopullista. Mutta uskokaa pois, se ei ole sitä mitä luulette.


Gran Torino on hieman kuin Clint Eastwood-fanien märkä uni. Walt Kowalskissa yhdistyvät kaikki Eastwoodin hahmot ja melkein voisikin sanoa Waltin olevan yhtä kuin Likainen Harry eläkkeellä. Walt on väärinymmärretty kiukkupussi joka ei tee elettäkään miellyttääkseen muita, mutta samalla hän korkean moraalin omaava tunneperäinen ihminen joka ansaitsee kunnioitusta osakseen.
Jos Gran Torino todellakin jää viimeiseksi elokuvaksi jossa Eastwood näyttelee, niin kyseessä on erinomainen päätös ja ympyrän sulkeutuminen, samaan tapaan kuin Armoton oli kunniakas lopetus Eastwoodin westerneille.


Gran Torino on koskettava, epäkorrekti, mutta samalla kaikki ystävällisesti huomioon ottava kärttyisen eläkeläisen aikuistumistarina, jossa ei ole minuuttiakaan liikaa, tai liian vähän materiaalia.

Ainoa syy miksi en voi antaa Gran Torinolle täysiä pisteitä löytyy siitä, että kyseessä ei ole kuitenkaan Eastwoodin kohdalla mitään varsinaisesti uutta. Hän vain tekee sen niin hyvin jälleen kerran, että toivon mukaan nyt viimeistään sen ymmärtävät muutkin.

Tähdet: ****
Gran Torino

...NOIR

Ei kommentteja: