maanantai 6. syyskuuta 2010

Star Trek: Taistelukomennus (Star Trek: Descent, 1993)

Enterprise saapuu Ohniaka 3-asemalle saatuaan sieltä hätäilmoituksen. Paikalta löytyy kuolleelta vaikuttava muukalaisalus ja itse asemalla olevat henkilöt ovat kirjaimellisesti kuolleet.
Tutkiessaan asemaa Riker (Jonathan Frakes) ja Data (Brent Spiner) löytävän paikalta Borgeja jotka vaikuttavat olevan Ohniaka 3:n hyökkäyksen takana ja kun tilanne johtaa taisteluun on aiempi päätelmä varma. Borgit ja Borgien alukseksi osoittautuva muukalaisalus katoavat.
Taistelun tiimellyksessä huomattiin muutama erikoinen seikka. Borgit eivät olleet assimiloineet ketään, Borgit toimivat yksilöinä eivätkä yhteismielen alaisina ja Data koki raivonpurkauksen ja mätti Borgia turpaan niin että Leonidas jäi toiseksi.
Datan hallitsematon suuttuminen ihmetyttää mekanomiestä itseään ja hän haluaa ymmärtää mitä suuttuminen on, mutta tunteita on vaikea selittää analyyttisesti.
Paikalle saapuu muita Tähtiliiton aluksia kapteeninaan tiukkailmeinen Alynna Nechayev (Natalia Nogulich) jonka huono asenne silittääkin Picardia (Patrick Stewart) vastakarvaan.
Jahdatessaan Borg-alusta Enterpriselle siirtyy kaksi Borgia joista toinen kuolee tulitaistelussa ja toinen jää vangiksi, mutta tapahtuman tarkoituksena olikin vain toimia hämäyksenä jotta Borg-alus pääsisi pakoon, kuten käykin.
Vangittu Borg osoittautuu itsenäisesti toimivaksi olennoksi joka kutsuu itseään nimellä Crosis (Brian Cousins.) Mutta vaikka tämä Borg ei kuulu niihin vanhoihin tuttuihin Borgeihin jotka halusivat yhdistää kaikki elolliset organismit yhteiseen kyborgikollektiiviinsa, niin kiltti herra ei Crosiskaan ole. Tarjolla on siis sitä vanhaa tuttua tapa, tuhoa ja valloita-meininkiä.
Kuulustelujen yhteydessä ilmenee että Crosista ja hänen Borg-ystäviään johtaa henkilö jota kutsutaan nimellä Yksi. Mutta kuka hän on?
Crosis saa manipuloitua Datan mieltä puhuessaan mahdollisuudesta kokea tunteita vapaasti ja Data vapauttaakin Crosiksen, ja yhdessä he pakenevat Enterpriselta.
Enterprise seuraa Dataa ja he saapuvat syrjäiselle planeetalle. Picard, Riker, Worf (Michael Dorn) ja muutama tykinruoka laskeutuvat planeetalle etsimään Dataa ja Crosista.
Picard, Geordi (LeVar Burton), Deanna Troi (Marina Sirtis) ja uhriksi tarkoitettu nimetön miehistön jäsen löytävät post modernin rakennuksen ja pian ryhmämme jääkin Borgien vangiksi ja uhriksi tarkoitettu nimetön miehistön jäsen kuolee.
Varjoista astuu esiin Borgeja johtava Yksi, joka onkin Datan ”veli” Lore (Brent Spiner.)
Lore puhua pulputtaa siitä kuinka hän on Borgien vapahtaja antaessaan heille tunnesirun (jälleen yksi asia joka teki myöhemmin uudelleenesiintymisen Futuramassa. All hail the Hypnotoad!) ja nyt Lore on tehnyt saman Datalle, eli aktivoinut hänen tunnesirunsa joka saa Datan sen verran hämmennyksiin että hän uskoo Loren olevan hyvästä kuin Activia jogurtin.

Toisin kuin Data joka pyrkii ihmisyyteen, uskoo Lore puolestaan päinvastaiseen ja haluaakin luoda täydellisen konemaailman jonka uljain mallikappale hän itse on.
Vapaina olevat Riker ja Worf kohtaavat toisaalla jo eräässä aiemmassa jaksossa tapaamansa kollektiivista irtaantuneen Borgin, Hughin (Jonathan Del Arco) joka kertoo kuinka he ottivat Loren lupaukset vapaudesta ja yksilöllisyydestä ilolla vastaan, mutta saivat pian huomata Loren olevan vain eräänlainen hullu tiedemies joka halusi tehdä eriskummallisia kokeita Borgeilla.
Picard kumppaneineen miettii päätään puhki miten vapauttaa Data Loren otteesta, toisaalla Riker kumppaneineen miettii miten vapauttaa Picard ja kiertoradalla olevassa Enterprisessa Beverly Crusher (Gates McFadden) kumppaneineen miettii miten pelastaa kaikki ystävykset planeetalta ja samalla väistellään kiukkuista Borg-alusta. No äkkiäkös sitä kehitellään jokin mikä lie ionipulssiplasmasäde jolla Borg-alus tuhotaan. Se siitä sitten.
Planeetan pinnalla Picard on rakennellut jonkinlaisen mielenvapauttajalaitteen ja sen avulla Data saadaan irtaantumaan Loren vallasta. Siispä kiitokseksi Lore aikoo tappaa Datan, mutta sopivasti paikalle saapuvat Riker ja Worf, ja sädepyssysota on selviö.
Data deaktivoi Loren ja tähtimatkalaisemme voivat jatkaa seikkailujaan muualla.


Taistelukomennus, tai kuten alkuteksteissä jakson nimeksi sanotaan, Veljesrakkautta on ihan kelpo osa Star Trekin maailmaa.
Hetkinen!
Veljesrakkautta on huomattavasti osuvampi nimi tälle jaksolle kuin Taistelukomennus.

Mutta niin,,, tämä siis on ihan kelpo osa Star Trekin maailmaa, vaikka kyllä tämän olisi voinut tiivistää yhdeksi normaalipituiseksi jaksoksikin. Taistelukomennus kyllä sisältää ideoita joita ymmärrettävästi ei voida käsitellä yhden vaivaisen jakson aikana, mutta pääasiallisesti tämä on perustoimintaa joka toimii parhaiten puolella tämän 83:sta minuutista.

Tässäkin jaksossa on mukana tätä Datan ihmisyyden tavoittelua joka aiheena on sellainen että sitä ei kannata tiivistää mihinkään Robotin Elämää-elokuvaan, mutta sen sijaan että sitä käsiteltäisiin tauotta, on se parhaimmillaan kun se on taustatarinana johon aina silloin tällöin palataan. Tässä jaksossa Datan ihmisyyteen liittyen tuli esille kaksi todella mainiota asiaa. Toinen oli kun Data tunsi syyllisyyttä tunteista koska oli tuntenut mielihyvää kokiessaan suuttumusta ja toinen oli kun Lore manipuloi Datan tunnesirua ja Data vaikutti ihan narkkarilta joka kaipasi aina vain lisää piikkiä. Enimmäkseen Taistelukomennus kuitenkin oli otsikkonsa ensimmäistä osaa ja säteitä lenteli kuin Boney M:n keikalla ja sitä riittäisi tässä tapauksessa noin 40 minuuttia kerrallaan koettavaksi.

Lisäksi en oikein pidä näistä puoli-yksilöllisistä puoli-inhimillisistä Borgeista, sillä vaikka ne edelleen olisivatkin pahiksien asemassa niin Borgit ovat pelottavampia ollessaan kollektiivin osasia, eli eräänlaisia kyberneettisiä tahdottomia zombeja. Nyt ne olivat vain letkupäisiä goottirumiluksia ampumassa sädepyssyillä ja niitä tapaa oikeassakin elämässä jo ihan riittämiin. Myöskin Lore on samasta syystä hieman tylsää seurattavaa. Onhan hän toki suht' mainio kiiluvasilmäinen käkättävä hullu professori joka jo sellaisenaan on ajatuksena mielenkiintoinen vertailukohde pääosin ilmeettömälle ja kuivakkaalle Datalle, mutta koska Datan kautta näemme ihmisyyden kasvua askel kerrallaan, niin pikku hiljaa esille tulevat tunteet sun muut ovat lopulta siinä muodossaan tehokkaammin vaikuttavia kuin Loren kaikki kerralla ja heti. Kyllähän Brent Spiner tuntuu iloitsevan Loren roolissa, sillä siinä osassa hänen ei tarvitse olla niin pidättäytyväinen, mutta tässäkin tapauksessa vähemmän on enemmän.


Taistelukomennus on lopulta hyvin tyypillinen Next Genin jakso. Se on hyvä sellaisenaan, mutta olisi ollut hyvä myös yhden jakson pituudessa kahden sijaan.

Suuresti hämmensi myös se että miksi sen toisen aluksen kapteenin Alynna Nechayevin piti ylipäätään olla mukana. Hän esiintyi jaksossa vain sen alkupuolella, mutta oli hahmona sen verran näkyvästi esillä että jotenkin oletti hänen olevan tärkeä jakson sisällölle. Nechayec nimittäin kyseenalaisti aika agressiivisesti Picardin toimet Borgien kohdalla ja tämähän oli tietenkin viittaus sarjassa aiemmin olleeseen juonikuvioon jossa Picard oli assimiloitu Borgeihin. Picardin luotettavuuteen Borg-asioissa puututaan uudestaan elokuvassa Ensimmäinen Yhteys, mutta tässäkin siihen viitataan sen verran vahvasti että jotenkin sitä koko ajan odottaa että sitä puitaisiin enemmänkin ja vaikkapa osoitettaisiin Nechayevin olevan väärässä olettamuksineen, tms. mutta ei, hahmo käy vain kettuilemassa Picardille ja katoaa kuin The Shadow yön varjoihin.

Tähdet: ***
Star Trek: Taistelukomennus

...NOIR

Ei kommentteja: