lauantai 12. maaliskuuta 2011

50 Sci-fi Classics: 4 - 6

SHE GODS OF SHARK REEF (1958)

Rikolliset veljekset Chris (Bill Cord) ja Jim (Don Durant) pakenevat poliisia ja päätyvät veneellään keskelle myrskyä. No haaksirikkohan siitä seuraa ja veljekset päätyvät idylliselle paratiisisaarelle jota asuttavat kaikenlaiset kaunokaiset. Ja sitten seuraa jotain jota en tajua. Rannalle ajautuneet veljekset heräävät siis näiden naisten keskeltä ja ensimmäisenä tointuva Chris kysyy, että mitä tapahtui veljelleen Jimille ja hänelle todetaan Jimin kuolleen ja samantien Jim herää siinä ihan vieressä. Okei, ymmärrän että Chris saattaisi luulla tajuttoman Jimin olevan kuollut, mutta miksi hän kysyy mitä miehelle tapahtui jos hän kerran on parin metrin päässä. No kuitenkin, saaren kuningatar Pua (Jeanne Gerson) ei suuremmin arvosta vieraita ja toteaa, että kunhan miehet ovat soveliaassa kunnossa niin lähtö koittaa. Rikollisen identiteettinsä salaavat veljekset salaavat rikollisen identiteettinsä. Ai niin ja tottakai Chris on se hyvä veli ja Jim ei. Tosin on Jimkin aika kiva.
Chris ihastuu kauniiseen Mahiaan (Lisa Montell) ja tunne on molemminpuolinen.
Veljeksiä kielletään menemästä tiettyyn salaiseen paikkaan ja nyt olen hyvin hämmentynyt. Jim ja Chris miettivät miten päästä saarelta pois, siis muutoin kuin saarelaisten paikalle kutsuman laivan avustuksella, sillä etsintäkuulutettuina he eivät halua kohdata ylimääräisiä ihmisiä. Chris mainitsee löytäneensä mahdollisen aukon riutasta joka ympäröi saarta ja pitää siten ulkopuoliset poissa (miten se pelastuslaiva sitten voi tulla paikalle?), mutta hän pelkää että virheen sattuessa hän ja Jim päätyisivät kuolleeksi kuten Jim. Mitä!? Eihän siellä veneessä ollut kuin Jim ja Chris ja molemmat ovat hengissä, mutta Jim onkin kuollut mutta hengissä kuollut. No väliäkö tuolla. Idea kuitenkin on se, että saarelle haaksirikkoutuneet rikollisveljekset haluavat pois paikalta päätymättä poliisien haaviin.
Kuningatar Pua haluaa pitää Chrisin ja Mahian erossa toisistaan ja sitten onkin aika tyynnytellä vihaisia Jumalia uhraamalla Mahia ja muita naisia haille. Hetkinen? Mikä vihainen Jumala? Lukuunottamatta sitä alun myrskyä, ei täällä ole ollut kuin auringonpaistetta ja iloisia kasvoja, joten mikä siinä on vikana. No kuitenkin, Chris pelastaa Mahian haiselta kuolemalta ja Jimin vastustuksesta huolimatta neito otetaan mukaan mukaan kun veljekset pakenevat veneellä saarelta. Kuningatar Pua on mukana panttivankina ja hän syyttää veljeksiä arvokkaiden helmien varastamisesta. Pua pakenee ja Jim varastaa helmet. Chris ja Jim tappelevat, Jim veneilee itsensä hengiltä. Mahia ja Chris voivat matkata eteenpäin onnellisina elämiensä loppuun asti.

Hauskasti elokuva tuntuu alussa hyvinkin kokeelliselta sen tyytyessä pitkään pakoa kuvatessaan pelkästään ääniefekteihin, jättäen kaikenlaisen dialogin pois. Sitten se kyllä jatkuu perusbeenä.
Tämä on myös niitä elokuvia joissa mentiin jonnekin eksoottiseen paikkaan (Havaiji) kuvaamaan ja sellaisille tyypillisesti iso osa elokuvasta on kuin jonkinlaista mainosvideota jossa kuvataan paikallisia tanssimassa, laulamassa, kaislahameet heiluvat ja sininen laguuni on täynnä hymyileviä kaloja. Samapa tuo, sillä jos tällä elokuvalla löisi jonkun hengiltä niin Matlock toteaisi murhan tapahtuneen tylpälle esineella ja sitten Matlock tylsistyisi.

Elokuva on itsensä Roger Cormanin ohjaama, mikä ei nyt oikeastaan merkitse lopulta mitään kun Cormanilla ei B-kuningas maineestaan huolimatta ole mitenkään tunnistettavaa ohjaustyyliä. Kunhan mainitsin.

Tähdet: *
She Gods Of Shark Reef

THE AMAZING TRANSPARENT MAN (1960)

Maailmanherruudesta haaveileva majuri Krenner (James Griffith) järjestää mestarimurtovaras Joey Faustin (Douglas Kennedy) pakoon vankilasta, sillä Krenner tarvitsee jonkun varastamaan hänelle radiumia jotta alistettu tiedemies Peter Ulof (Ivan Triesault) voisi sen avulla saada aikaiseksi näkymättömän armeijan ja myydä sen. Nykyinen hallussa oleva radium kun ei riitä koko armeijalle. Tarkoitus on siis tehdä Faustista näkymätön jotta hän voi varastaa ainetta jolla tehdä muita näkymättömiksi. Krenner vakuuttaa Faustille, että alpha-, omega- ja betasäteiden (ihan oikeasti) yhteisvaikutus on harmiton ja Faust voidaan palauttaa takaisin näkyväksi ilman mitään vaaraa. Siispä suunnitelma täytäntöön, mutta Krenner ei ollut ottanut huomioon Faustin ahneutta ja Faust haluaakin toteuttaa näkymättömänä omia pankkikeikkojaan Krennerin projektin ohella. Samaan aikaan Ulof huomaa, että näkymättömyyssäteilyä tarvitaan joka kerta enemmän ja enemmän, sillä koehenkilö kehittää vastustuskykyä sitä kohtaan, mutta liiallinen säteilyn käyttö johtaa myös kuolemaan. Krenner nyt vähät välittää jos Faust kuolee tulevissa kokeissa, joten siitä vaan.
Erään Faustin soolokeikan yhteydessä näkymättömyys hälvenee ja vaikka mies pääsee pakoon, niin nyt poliisit tietävät kuka on viimeaikaisten outojen ryöstöjen takana ja Faust itse tietää ettei näkymättömyyteen ole luottamista. Yleisesti uutisoitu tapahtuma aiheuttaa myös sen, että Krenner on kiukkuinen. Faust muksauttaa Krenneria ja pyytää Ulofia palauttamaan hänet ennalleen, sillä nyt Faust muuttuu satunnaisesti näkymättömäksi ja takaisin. Ulof kuitenkin kertoo ettei Faust tule elämään kauaa, sillä säteilyhoidot ovat varmaksi kuolemaksi ja Ulof itsekin on altistunut sille. Ennen kuolemaansa Faust haluaa tehdä jotain hyvää ja palaa Krennerin talolle estämään Krenneria jatkamasta tulevaisuudessa megalomaanisia suunnitelmiaan, eli Faust tulee tappamaan hänet. Koneet poksahtavat, radium räjähtää ja atomipilvi nousee, mutta onneksi maailmoja tuhoava räjähdys jää Krennerin maatilkulle ja myöhemmin paikalle tulleet tutkijat voivat olla turvassa säteilyltä pitäessään käsissään geigermittareita, sillä kuten me kaiki tiedämme geigermittari suojelee meitä kaikelta.

Tämä oli aika mainio elokuva ja olisin jo nähdyn 57 minuutin lisäksi suonut elokuvalle ainakin kolme minuuttia lisää pituutta, sillä varmasti senkin olisi jaksanut katsoa.
Pituutensa vuoksi elokuva ei oikein ehdi käsitellä kunnolla mitään esittelemäänsä skenaariota, vaan on kuin eräänlainen kavalkadi pelkkiä punchlineja, mutta sellaiseksi varsin miellyttävä.

Kuten muutkin aikansa atomipelotteluelokuvat joissa ylikasvuiset pienoisihmiset leikkivät Jumalaa jättimuurahaishämähäkkien rinnalla, myös Transparent Man sisältää (tarpeettoman) paljon hölynpölytiedejargonia, joka etenkin tämän elokuvan kohdalla on niin nolostuttavaa puutaheinää, että se on kuin kuuntelisi Perussuomalaisten kulttuuripuheita joka saa lähes arvostamaan Fintelligensia taidemusiikkina. Olisivat vain Transparent Manin kohdalla sanoneet, että atomivoima tekee ihmisistä näkymättömiä, se siitä.

Kunhan unohtaa sen tiedehuuhaan ja Krennerin näkymätön armeija-jutut, niin Faust-hahmon kanssa koetaan aika mielenkiintoinen näkymätön mies-idea. Yleensähän näissä tarinoissa kuvataan sitä kuinka näkymättömänä olo suistaa ihmistä raiteiltaan tehden hänestä tuhmurin, niin nyt Faust on jo etukäteeen täysi ilkimys joka ei varsinaisesti käänteisesti muutu kiltiksi näkymättömänä ollessaan, mutta saa jonkinlaisen positiivisen moraalikäsityksen itsessään heräämään.

Elokuvan efektit ovat lähestulkoon koko ajan sitä, että narun päässä roikutetaan milloin avaimia, milloin rahasäkkiä ja näyttelijät ovat aika puunaamaisia eläytymisessään, mutta väliäkö tuolla, tämä oli kuitenkin varsin nautinnollista katseltavaa. Ja lopussa on se puhe siitä kuinka ihminen ei ole vielä valmis valjastamaan atomin voimaa omaksi ilokseen.

Tähdet: ***
The Amazing Transparent Man

THE ATOMIC BRAIN (1964)

Vanha tuttu hullu tohtori Otto Frank (Frank Gerstle) suorittaa kellarissa kokeita, joiden tarkoituksena on herättää kuolleet henkiin sijoittamalla heidän pääkoppaansa uudet aivot. Aluksi kokeillaan miten eläimen aivot toimivat ihmisessä ja sitten onkin aika testata ihmisaivoja ihmispäässä. Koe suoritetaan upottamalla ruumis karboniittiin.
Ruumisvarkauksissa tohtorilla on apunaan jonkinlainen ihmissika-Elvis joka saisi tohtori Moreaun onnelliseksi. Tohtorin kokeita rahoittaa rikas vanha täti Hetty March (Marjorie Eaton), joka haluaa tohtorin siirtävän hänen aivonsa nuoren naisen ruumiiseen jotta hän saisi elämälleen lisää aikaa. Hettyn miesystävä Victor (Frank Fowler) vähät välittää tädin suunnitelmista ja on paikalla vain kupatakseen itselleen Hettyn rahoja.
Hetty kutsuu paikalle kolme nuorta naista antaen käsityksen, että joku heistä palkattaisiin kodinhoitajaksi, mutta todellisuudessa joku heistä tulee päätymään aivottomaksi jonka sisälle istutetaan Hettyn aivot. No, yksi heistä päätyy epäkelpoisena saamaan kissan aivot, toinen sokeutuu ja kolmas, Nina (Erika Peters) saa siis kunnian olla Hettyn oikkujen lopullinen kohde.
Victor saa selville, että kunhan Hetty on saanut uuden ruumiin niin täti aikoo polttaa talon kera sisällä olevine ihmisineen ja nousta esille ”Ninana” joka olisi Hettyn ainoa perijä. Victor jäisi siis puille paljaille,,, niin ja kuolisi, ja sehän ei herralle sovi, vaan hän kännipäissään juoruaa totuuden Ninalle, joka jo tässä vaiheessa varmasti ymmärtää olevansa muutoinkin kaulaansa myöten ureassa. Hetty tappaa Victorin ja aivojensiirto-operaatio voi alkaa.
Hullu tohtorimme ei kuitenkaan pidä Hettysta ja siirtääkin Hettyn aivot kissalle ja niinpä Nina pysyy itsenään. Kissahetty päättää kuitenkin kostaa ja lukitsee tohtorin karboniittikammioon kuolemaan, sitten kissa sytyttää talon palamaan. Nina pääsee pakoon, mutta kissa seuraa.

The Atomic Brain on juuri niitä hullu tohtori-elokuvia jollainen tulee aina mieleen, kun ajattelee vanhoja tämän kaliiperin kauhuleffoja. Tai olisi jos arvon hullu tohtori nykisi ja esittelisi hullunkiiltoa silmissään, nyt hän on turhan asiallisen oloinen. Mutta muutoin kaikki tarvittava on mukana:
On mielipuolisia kokeita.
On laboratorio täynnä visuaalisesti tarvittavaa roinaa, koeputkista sähkölaitteisiin.
On ääniraita täynnä tutkapiippauksia.
On ihmiseläimiä.
On pystyrintaisia kiljuvia naisia.
On tiedehölynpölyä.
Joten vähintäänkin kaikki tarpeellinen on mukana.
Kaiken lisäksi kertojaääni pulisee suurimman osan elokuvasta ja luonnollisestikin sisältö on tyypillistä Shokki-lehden introa ja outroa.

Huvittavaa on, että niin sekä elokuvan juonikuvauksessa että kertojan alkupuheessa puhutaan jonkinlaisista atomivampyyreista joita tohtori on tekemässä, mutta sellaisia, minkäänlaisia vampyyreja ei elokuvassa ole.
"Chained... to the devil's love lab!"

Tähdet: **
The Atomic Brain

Ei kommentteja: