sunnuntai 1. toukokuuta 2011

Elokuvapahikset top 10

Oikeudet mielialan muutoksiin varataan.

1. Thulsa Doom (Conan The Barbarian, 1982)
2. Harry Powell (The Night Of The Hunter, 1955)
3. Scorpio (Dirty Harry, 1971)
4. Clarence Boddicker (Robocop, 1987)
5. Frank Booth (Blue Velvet, 1986)
6. Darryl Revok (Scanners, 1981)
7. Kenraali Zod (Superman 2, 1980)
8. Warlock (Warlock, 1989 & Warlock: The Armageddon, 1993)
9. Gabriel (The Prophecy / God's Army, 1995)
10. Dust Devil (Dust Devil, 1992)


Perähuomautuksia:

Ainakin sijat 3-5 voisivat olla missä tahansa järjestyksessä, sillä jokainen niistä on yhtä vakuuttava hahmo ja roolisuoritus.

Lisäksi jätin suosiolla pois hahmot joiden näin olevan joko tietämättään pahoja, toisten manipuloimia, tai ajautuneen pahikseksi jostain ns. ulkopuolisesta syystä.
Esimerkiksi Predator ei ole silmissäni pahis, koska hän tuli vain huviretkelle ja näki ihmiset samanlaisina kuin me virtahevot. Emme näe virtahepoja pahiksina (mitä ne varmasti ovat), vaan lautasen täytteenä.
Joten myöskään Teasle ei ole pahis vaikka kiusaa Ramboa, vaan pelkästään erehtyväinen jääräpää.
Lopulta kuitenkin kyse on vain tavasta nähdä hahmo ja sen minkä minä näen näin, niin joku toinen näkee sen noin.


Sydämissämme me kaikki olemme elokuvapahiksia.

Ei kommentteja: