maanantai 23. toukokuuta 2011

Köysi Kiristyy (Tightrope, 1984)

Tässäpä Eastwood-elokuva joka säikäytti minut lapsena, mutta ei siksi että se olisi jotenkin pelottava elokuva, vaan siksi että se oli shokeeraavasti erilainen kuin odotin. Muksuna sitä piti Eastwoodia enimmäkseen todella viileänä toimintatähtenä länkkäreiden ja kyttäleffojen vuoksi, ja näistä jälkimmäinen kategoria vaikutti ajatusmaailmaani kun tämän nyt vuorossa olevan elokuvan katsoin ensimmäistä kertaa. Kansikuva, elokuvan nimi ja juonikuvaus kuulostivat siltä, että kyseessä olisi jos ei nyt virallinen Likainen Harry-elokuva, niin vähintäänkin samantyylinen. Uskokaa pois, tämä ei ole Likainen Harryn tapainen elokuva ja se sekoitti tuolloin ajatukseni täydellisesti. En tiennyt pidinkö elokuvasta vai en, mutta aika varmasti kallistuin silloin jälkimmäisen puoleen, mitä en enää ole pitkään aikaan tehnyt.

Wes Block (Clint Eastwood) on ihan leppoisan oloinen yksinhuoltajakyttä joka on pahoillaan siitä, että työ vie liikaa aikaa tyttärien kanssa olemiselta. Wes tutkii erään naisen raiskausmurhaa ja koska kyseessä on lyhyen ajan sisään jo toinen samankaltainen tapaus, niin raiskauskeskuksen johtaja Beryl Thibodeaux (Geneviève Bujold) alkaa olla huolissaan mahdollisesta sarjamurhaajasta. Wes ei tyrmää Berylin luuloja, mutta ei halua vielä kahden tapauksen perusteella hypätä liian pitkälle olettamuksissa.
Eroa vaimostaan ja yksinoloa lievittääkseen Wes harrastaa öisin maksullisten naisten luona vierailua ja meidän annetaan ymmärtää Wesin harrastavan sitomisleikkejä ja tämä tulee piakkoin tärkeäksi asiaksi juonen kannalta. Katsokaas kun näiden raiskausmurhien murha-osuus on suoritettu kuristamalla ja pian lisäuhrien ilmaantuessa aletaan huomaamaan osan heistä olleen niitä prostituoituja joiden luona myös Wes vieraili, ja siispä päähahmopoliisimme kokee epäiltyjen listalla olemisen. Idea on siis se perinteinen jossa murhaaja kiusaa kyttää ja vierittää epäilyksiä hänen niskoilleen, ja mukana onkin joitakin seikkoja joiden ansiosta idea toimii hyvin. On siis tämä sitomisleikkien yhdistäminen kuristamiseen ja giallomaisesti murhaajaa kuvataan usein pelkkien käsien tms. avulla, joten me voisimme uskoa murhaajan olevan Wes.
MUTTA... idean pilaa se seikka, että meillä näytetään jo heti alussa minkä näköinen murhaaja on, joten vaikka elokuvan hahmoille murhaaja onkin kasvoton niin meille se hän ei ole sellainen ja myöhemmin käytettävä "kasvottomuus" ei toimi enää. Vähän niin kuin jos Predatorin alussa olisi kohtaus jossa itse Predator laittaisi varusteita päälleen kasvonsa esittäen ja sen vuoksi se lopun kypärän pois ottaminen ei enää olisi yhtä toimiva kohtaus. Tai jos Imperiumin Vastaiskun alussa Vader soittaisi Lukelle kertoen olevansa tämän isä, mutta myöhemmin Pilvikaupungissa Luke on jo ehtinyt unohtamaan asian ja yllättyy uudelleen.

No mutta kuitenkin. Joku siis raiskaa ja kuristaa naisia, pääasiassa prostituoituja ja katsojan tulisi epäillä kyseessä mahdollisesti olevan Wes, jonka tiedämme olevan ns. kinky.
Ajassa 43:35 seinällä on selvä mikrofonin varjo.
Sitten elokuvasta unohdetaan aikamoiseksi toviksi koko murhasarja ja itse murhaaja, kun tärkeämpää on näyttää Wesia pokaamassa Berylia. Myöhemmin sitten jatketaan vanhaan tapaan ja kohta murhaaja osoittaa olevansa hyvin lähellä Wesiä ja hänen lapsiaan. Tietenkin murhaaja koettaa tappaa myös Berylin, mutta Wes saapuu jahtaamaan miestä ja viimein juna tekee lopun murhaajan maallisesta vaeltamisesta.


Muistan kuinka Hiljaisten Siltojen aikaan pidettiin jotenkin erikoisena kohtausta jossa Eastwoodin hahmo itkee, niin kuin se olisi jokin raju yllätys kaikessa herkkyydessään. Toki se tavallaan onkin yllättävää, sillä Eastwoodilta osattiin kenties odottaa enemmänkin agressiivisella tavalla ilmaantuvia yllätyksiä, oli se sitten Harry Callahanin sadismi, tai jokin muu väkivaltaisuuteen liittyvä veto. Itse en pitänyt Hiljaisten Siltojen herkkyyttä mitenkään yllättävänä koska se elokuva teki heti alusta asti selväksi olevansa aikuisten ihmisten draama, niinpä mikään Clintkyynel ei tullut puun takaa. Mutta se mikä minut osaa yllättää Eastwoodin elokuvissa on seksi. Ihan oikeasti. Tietenkin hänen elokuvissaan on seksuaalisuutta, mutta se on ollut aina enemmänkin sellaista tylyä versiota sankari kaappaa kaunottaren syliinsä ja ratsastaa auringonlaskuun-meiningistä, kuin mitään Body Heatia. Tietenkin siellä on The Rookie miesraiskauksineen, Ruoskan oma raiskaus ja Korpraali McB:n viettelykset, mutta Köysi Kiristyy on ihan omaa luokkaansa sen ollessa alusta loppuun asti pornolla vuorattua.

Kuuma, kostea ja hikinen. Punalamppuja, hämärää, runsaasti paljasta pintaa, nahkaa, kahleita, masokismia, homoklubeja ja muuta, niitä on Köysi Kiristyy täynnä. Kuten Kubrickin Eays Wide Shut, on tämä elokuva sellainen jota ei jaksaisi kuvitellakaan arvostavansa jos sen pääosassa olisi Shannon Tweed tai Stephen Baldwin, mutta periaatteessa Köysi Kiristyy on juuri samanlaista yleensä b-roskana alelaariin päätyvää seksitrilleriä. Kuitenkin koska pääosassa on nimenomaan Eastwood jota ei sen kaltaisiin elokuviin osaa yhdistää, on se elokuvan suurin yllätys ja voi pojat kuinka oudolta se tuntuikaan pienestä pojasta joka odotti näkevänsä Likaisen Harryn ampumassa kommunismin kuoliaaksi.
Elokuva ei kuitenkaan sovellu masturbaation apuvälineeksi, sillä se on enemmänkin limainen kuin seksikäs.

Köysi Kiristyy hyödyntää ihan kelpo tarinaa ja sen likainen pornomaisuuden kuvaus (vrt. 8MM) on sopivan ahdistavasti tehtyä ja etenkin siinä olevat gialloviittaukset ovat loistavia, mutta kokonaisuutena se on valitettavan epätasainen elokuva jossa välillä tunnutaan unohtavan mikä olikaan elokuvan varsinainen tarina. Lisäksi oli erittäin suuri virhe paljastaa katsojalle murhaaja heti alussa, etenkin kun sitten koko loppuaika samaa henkilö kuvattiin siten että hän olisi voinut olla kuka tahansa (vrt. Seitsemän), jopa Eastwoodin Wes Block jonka kohdalla sen köyden tulisi elokuvan mukaan kiristyä. Loppuun sitten laitettiin se murhaajan paljastus, joka ei enää tunnu juuri miltään, mutta oli edes siksi jotenkin mielenkiintoinen ettei hahmo oikeastaan mitenkään siviiliminältään liittynyt elokuvan muuhun tarinaan (vrt. Saw.)
Oli hieman sääli, että tämä epäilysten langettaminen Wesin päälle jäi elokuvassa hieman tuuliajolle. Vaikka Wesin esimiehetkin tietävät hänen tunteneen osan uhreista ja siellä on muitakin viittauksia siihen että hän saattaisi olla syyllinen, niin muut vain kohtauttavat olkapäitään asialle ja siitä ei välitetä.

Kohtaus jossa Eastwood löytää lastenhoitajan kuolleena kuivaajasta oli erityisen häijy ja toi leffan muutoinkin synkkään fiilikseen korostettua kauhumaisuutta, joka sopi sen nihilismiin. Siksipä Wesin romanssi Berylin kanssa oli turhan inhimillistävä, kun kokonaisuuden kannalta täydellinen masentava epätoivo olisi ollut soveliaampaa.

Köysi Kiristyy on Eastwoodin leffaksi aika erikoinen tapaus sen ylitsevuotavan likaisen seksuaalisuuden kuvauksensa vuoksi ja varsinkin ihmisille jotka olettavat sen olevan yhtään (kuten minä silloin aikoinaan) tyypillisen Eastwoodin kyttäelokuvan kaltainen, tulevat puistelemaan päätään. Elokuva on muutoin han kelpo tapaus, mutta se olisi sanaleikillisesti kaivannut kiristämistä.

Tähdet: ***
Köysi Kiristyy

Ei kommentteja: