keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Black Point (2002)

Alkoholissa uitettu kärsivä mies (David Caruso) ihastuu väkivaltaisen rikollisen (Thomas Ian Griffith) pahoinpideltyyn vaimoon (Susan Haskell), mutta pahoinpidelty vaimo varastaa rikollismiehensä rahat ja lavastaa alkoholimiehen syylliseksi. Alkoholimies haluaa silti jostain syystä olla pahoinpidellyn vaimon kanssa ja houkuttelee rikollismiehen apulaisineen metsään ja vetää Ramboksi. Seuraa hieman uhoilua ja jo kauaa sitten alkoholihuurut taakseen jättänyt ex-alkoholimies on voittoisa.

Trailereita on välillä mukava katsella, mutta ei todellakaan silloin kun ne kertovat kaiken mitä elokuvassa tapahtuu, sillä tuo edeltävä juonikuvaus tulee ilmi jo Black Pointin trailerista joka ironisesti on vieläpä tämän dvd:n ainoa ekstramateriaali. Eikös trailerin päätehtävä ole toimia elokuvan mainoksena, houkutella katsomaan se, ei aiheuttaa ajatus että itse varsinainen elokuva on levyn ekstrojen poistetut kohtaukset?
Ainoa asia mitä traileri ei tainnut rautalangasta vääntää olivat henkilöidet nimet, jotka ovat siis John (David Caruso), Gus (Thomas Ian Griffith) ja Natalie (Susan Haskell.)

Kun David Caruso aikoinaan päätti hyödyntää NYPD Bluen mukanaan tuomaa mainetta ja siirtyä elokuvatähdeksi, niin tunnetusti hän joutui pitkälti nielemään ylpeytensä ja myöntää ettei hän ole varsinainen elokuvatähti ja Black Point kertoo miksi. Hän on aivan saatanan tylsä jurottaja.
Vaikka Caruso ei sitten nauliintunutkaan elokuvataivaan kiintotähdeksi, niin ainakin niiden pikkuelokuvien joukossa on erinomainen Session 9 ja Blue-suosion avulla hän pääsi tekemään isompien joukossa myös mainettaan paremman Jaden, joka jonkinlaisena femme fatale-leffana on huomattavasti parempi kuin Black Point, mutta näiden kahden vertailu on kuin pistäisi Michael Parén seisomaan Robert Duvallin rinnalle. Susan Haskell ei nyt kaikkein huonoin näyttelijä ole, mutta eipä hän tämän perusteella kyllä onnistuisi vikittelemään edes itseään. Toisaalta kun heti elokuvan alussa John on pahassa viinanhuuruisessa itsetuhokierteessä ja ystävätkin varoittelevat miehen kuolevan tuohon, niin eipä sekään hirveän vakuuttavaa ole että noin 15 minuuttia myöhemmin hän on reipas lenkkeilijä joka onkin ex-erikoisjoukkojen supersotilas. Joten ehkä se laimea paha nainenkin on aivan sopiva elokuvan muuta järkevyyttä ja laatua ajatellen.

Black Point on puuduttavan tylsä toimintajännäri, jossa parhaimmillaan hyväänkin suorituksiin yltävät näyttelijät osoittavat etteivät he tee sitä tällä kertaa.
Mielenkiintoisinta elokuvassa on se, että Caruson hahmo on muka joku ex-supersotilas joka sitten on metsässä kuin kotonaan, koska tämä tietenkin tuo mieleen ensimmäisen Rambo-elokuvan jossa myös Carusolla oli pieni rooli. Rambo, tai Taistelija tosin on hyvä elokuva, tämä ei.

Tähdet: *
Black Point

2 kommenttia:

Tuoppi kirjoitti...

Session 9 oli ja on edelleenkin kyllä ihan mukiinmenevä pätkä. Pitäskin tsekata se taas uudestaan jossakin kohtaa...

...noir kirjoitti...

Session 9:n ohjaaja Brad Anderson on tehnyt myös pari muuta varsin hyvää elokuvaa: Transsiberian ja The Machinist.
Joten kyseessä on ehdottomasti huomioimisen arvoinen ohjaaja.