Kirjoitettu Tähtiin (Only You, 1994)

Joskus elokuvat herättävät isoja kysymyksiä, joskus pieniä.
Miksi Alien Ylösnousemuksessa Ripley oli ulkomuodoltaan täysin normaalin ihmisen näköinen, mutta kaikki muut Ripleystä tehdyt kloonit epämuodostuneita lihasäkkejä? Eikö siellä ole ollenkaan melkein normaalia välimuotoa, sellaista joka on muuten tavallisen ihmisen näköinen, mutta hänellä on vaikka toisen käden pikkusormi vähän pienempi kuin toisen.
Jos Terminatoreissa voidaan kuljettaa ajassa vain elävää kudosta ja itse robotti on täten konetta huijatakseen pukeutunut lihapukuun, niin miten T1000 voi kulkea ajassa, kun sehän vain simuloi ulkoasullaan ihoa ja vaatteita, ollen kuitenkin metallia? Ja jos koneet voivat kulkea liha-asuissaan ajassa, niin mikseivät he salakuljettaneet aseita vaikkapa jonkin kyljyksen sisällä?
Miksi Kadonneen Aarteen Metsästäjiin jätettiin kohtaus jossa Belloq syö vahingossa kärpäsen?
Ja miksi kun Kirjoitettu Tähtiin tuli arviolta noin vuosi takaperin televisiosta, se oli nimetty muotoon Tähtiin Kirjoitettu?

Ollessaan nuori tyttö Faith (Tammy Minoff) saa sekä Ouija-laudan, että tivolin ennustajan kautta tietoonsa tosirakkautensa nimen, Damon Bradley ja tuo nimi jäi kummittelemaan hänen mieleensä. Aikuisena Faith (nyt Marisa Tomei) on menossa naimisiin ihan mukavan puuduttavan Dwaynen (John Benjamin Hickey) kanssa, mutta itselleen suunnatuista vakuutteluista huolimatta, Dwayne ei tunnu siltä fantasioiden tosirakkaudelta. Sitten sopivasti juuri ennen häitä eräs Dwaynen vanha koulukaveri soittaa onnitellakseen ja arvatkaa vaan onko kyseessä henkilö nimeltä Damon Bradley? Tottahan toki ja Faith haluaa nähdä tuon ennustusten unelmamiehen. Sopivasti mies ehtii kuitenkin matkustaa Italiaan ennen kuin ääni puhelimessa saa kasvot. Siispä Faith lähtee metsästämään Damon Bradleyta ja törmää Peter Wrightiin (Robert Downey Jr.) joka ihastuu ensisilmäyksellä Faithiin ja kuullessaan syyn neidin Italianmatkaan sanoo hän itse olevansa Damon Bradley. Ymmärrettävästi totuus tulee jossain vaiheessa ilmi ja hei c'mon, FAITH niminen tyttö ja mies nimeltä wRIGHT? Täytyy olla sokea ja Perussuomalainen jos ei osaa ennustaa ketkä tässä menevät yhteen. Joten yksi identiteettivarkaus ja toisen tuleva avioliitto tylsän miehen kanssa eivät saa olla tiellä, sillä enteet hittoon kun oikea rakkaus osuu kohdalle.
"I can't believe you're gonna let a few little letters of the alphabet keep us apart. It is a detail! Just - look, just call me Damon, okay? It'll be like a nickname."

Ei mitenkään yllättävä romanttinen komedia, mutta Marisa Tomei on suloinen ja pirteä, Robert Downey Jr. on tutun eläväinen ja tälläisten elokuvien tärkein elementti on kohdallaan, eli he ovat uskottava pari. Kun rakkausparin osapuolet ovat oikein roolitettu, niin sillä nostetaan muutoin rutiinielokuvaa odotuksia ja lopputulosta korkeammalle, ja tällä kertaa se osui kohdilleen.

Kuten tuon eilisen Riitasoinnunkin kohdalla, niin sivuosista löytyy muutama mainio näyttelijä (Joaquim De Almeida, Fisher Stevens) ja sieltä se herkullisin roolisuorituskin löytyy, kun Billy Zane on näyttelijä jonka Peter palkkaa esittämään limaista tyhjäpäägigoloa joka muka olisi Damon Bradley ja osoittaisi, että Faithin ei kannata haaveilla hänestä.

Koska tämä elokuva sijoittuu enimmältä osin Italiaan, niin jopa kliseisissä määrin tyypilliset koreat maisemat ja aksentit ovat mukana. Silti on jotenkin hassua, että elokuvasta saa kuitenkin enemmän ranskaviboja kuin italianhuumaa, sillä musiikissa on sacrebleauta enemmän kuin mamma mia that's a-spicy meat-a-ballia ja jopa elokuvan promokuva vihjailee Pepé Le Pewsta (tosin se kyllä myös kuvastaa hyvin elokuvan romanttisia unelmia).

Rachel Portmanin erittäin tunnelmallinen musiikki (joka ei ole niin kaukana saman henkilön myöhemmästä Pieni Suklaapuoti-scoresta) sopii elokuvaan kuin neula narkkarin suoneen.

Tähdet: ***
Kirjoitettu Tähtiin