lauantai 23. helmikuuta 2013

Shrooms (2007)

Rakas pikkusiskoni kertoi Shroomsin olevan "tosi hyvä", kun taas erittäin hyvä ystäväni kommentoi sensuroidusti sen olevan "ihan kakka". Molemmat heistä pitävät Resident Evil-elokuvista, joten luonnollisestikaan kummankaan mielipiteillä ei ole minun silmissäni yhtikäs mitään arvoa ja halusinkin nähdä tämän elokuvan pitkälti sen kannen vuoksi. En tiedä mikä siinä on, että tuo kallonmuodostuskansikuva on (melkein) aina ältsin makee.

Joukko jenkkinuoria saapuu Irlantiin aikeenaan ottaa sienitrippi. Ei kun ihan oikesti, se on elokuvan lähtökohta. Nämä jenkkinuoret (stoner, steroid, kiltti tyttö, etc.) tulevat irkkuihin, eivät Clannadin ja Chieftainsin vuoksi, vaan kokeakseen millaista on vetää sieniä. 
Siispä mennään metsään, napsitaan sieniä, tavataan puskajusseja ja hallusinaatioiden (jotka ovat pääosin heiluvia kuvia) ohessa joku pilkkoo nuoret hengiltä.

Oli jotenkin masentavaa huomata kuinka elokuva jossa henkilöt matkaavat  jenkeistä saakka päästäkseen kokemaan mystisten irkkusienten lumo, niin sitten sitä ei edes näytetä. Porukka samoilee sekunnin pari metsässä ja sitten päästään tappopuuhiin, jotka ovatkin aivan perinteistä slasheröintiä.
On kohtaus jossa hässitään ja ihmetellään, että joku taitaa olla ulkona. On henkilö joka näkee näkyjä joissa vesi syttyy tuleen, tai sitten ainakin nähdään kuinka mörkö tappaa. On metsässä sukurutsaisen oloista porukkaa. On syrjäinen ränsistynyt talo tutulla texas chainsaw-sisustuksella. Ja koska kyseessä on huumaavia aineita, niin tottakai mukana on kohtaus jossa eläin puhuu. Tähän kun pistetään sekaan se tyypillinen rähjänaama kaapuinen ja kirveet, niin kyseessä on vain ja ainoastaan triljoonasade kertaa nähty tavanomainen B-kauhufilkka. Siis melkein voisi sanoa, että samat tutut asiat jotka saavat haukkumaan tätä elokuvaa, voivat olla myös ne puolustavat seikat. No, ehkä ne ovat enemmän kuitenkin negatiivisia, etenkin kun elokuvan löysä ai se olen minä-twisti on nähtävissä jo siinä vaiheessa kun se ensimmäinen ja ainoa sieni syödään.

Kannessa mainitut Blair Witch ja Deliverance lienevät tulleen jonkun mieleen vain siitä, että elokuva tapahtuu metsässä. Ja Grudge puolestaan siitä, ettei tämäkään pelota kuin korkeintaan naapurin pikku-Kerttua.

Kyllä tämän katsoo ennemmin kuin turpaansa ottaa, mutta aina silloin tällöin olisi valmis ottamaan pataan.

Tähdet: *
Shrooms

3 kommenttia:

Mörri kirjoitti...

Yritin kattoo kerran, mut meni hermot ekan vartin aikana. Hyllyssä kuitenkin kerää pölyä, ett ehkä mulla on joskus aikaa tää katsoa ihan kokonaan. Kansi on mielestäni ihan mahtava, siks kai yritinkii tää sillon joskus katsoa. Kallot toimii AINA.

Tuoppi kirjoitti...

Elokuva sienestämisestä. Kuinka herttaista :D

...noir kirjoitti...

Olisikin ollut elokuva sienestämisestä, eikä huppupäisestä teinien lahtaajasta.