tiistai 12. helmikuuta 2013

Unelmien Tyttö (Dream Trap, 1990)

Sisältää muun muassa kehnot humorismiklassikot kuten:
LIHAVAN TYTÖN LAUKKU TÄYNNÄ HERKKUJA AUKEAA YLEISÖN EDESSÄ!
NÖRTTITYTTÖ RIISUU SILMÄLASINSA, MUUTTUEN SEKSIPOMMIKSI!
ISORINTAISEN TYTÖN PAITA KASTUU!

Alvin (Sasha Jenson) on nörtti ja todisteeksi tästä hänellä on hiukset kammattuina, silmälasit ja olemus joka ei muistuta Miami Vicesta. Alvin pakenee päiväuniin joissa tapailee unelmiensa tyttöä (Kristy Swanson) ja hänen upputumisensa fantasioihin johtaa tietenkin noloihin tilanteisiin, kuten se jossa hän puhuu kuvitelmilleen ja joku oikeassa elämässä oleva ihminen luulee pojan puhuvan hänelle, tai se kun hän rakastelee muiden silmissä ilmaa.
Koulu jossa Alvin opiskelee on tietenkin täynnä mies- ja naispuolisia Don Johnsoneita, joten seksuaalisuus on oppiaineena tärkein. Siispä asiaan kuuluu myös piiloperverssi rehtori, joka on ulkopuolisten silmissä takakireä pilkunviilaaja, mutta onkin oikea pilkunrakastelija.
Sitten eräänä päivänä kouluun saapuu uusi opiskelija, kiltti tyttö nimeltä Sue (Kristy Swanson) ja tottakai hän on Alvinin päiväunelma lihallistuneena. Sue on kuitenkin kiinnostuneempi koulun Don Johnsonista, kuin nörteistä, mutta niin vain lopputulos on varma sydänten kohtaaminen. Sitä se ei olisi, ellei Alvin ymmärtäisi heittää lasejaan pois ja sopeutua massaan, näyttäen samalta kuin kaikki muutkin. Sillä hittoakos sitä olemaan yksilö, kun voi olla...

Jep, kyseessä on tuttuakin tutumpi pikkutuhma teinikomedia, jollaisia myöhemmin tunnetuiksi nousseet tähdet eivät joko muista, tai edes halua muistaa tehneensä. Elokuva jollaisen katsoo mieluiten heräävän seksuaalisuuden huumassa, kun ei vielä ole ikää ja uskallusta hankkia pornoa, tai ole mahdollisuuksia aitoon tapahtumaan. Elokuva jonka edustamasta lajityypistä löytyy sellainenkin mestariteos kuin Hormonihiiret Bikiniparatiisissa (ihan oikeasti).
Siispä koko elokuva koostuu vitseistä joissa jahdataan tyttöjä, näytetään paljasta pintaa mahdollisuuksien mukaan ja lopussa oikea rakkaaus voittaa, jotta voidaan todistella ettei edeltävää kannata ottaa tosissaan, sillä se mikä on sisällä merkitsee enemmän kuin pinta. Bullshit! Lopun tosirakkaus on vain tekosyy jolla koetetaan antaa lupa tehdä pelkkää tumputusfantasiaa.
Onneksi siellä sentään ovat kaksi pikkupoikaa jotka kommandoina koettavat päästä tirkistelemään tyttöjä.

Tytöt ovat söpöjä, hiukset ovat kohdillaan, vitsit ovat kehnoja, mutta hei, niin ovat näyttelijätkin (suurin osa naisesiintyjistä on ymmärtääkseni Playboy-malleja). Näyttelijät ovat kuitenkin mukavan sinisilmäisen oloisia, joten he vaikuttavat enemmänkin heikon elokuvan uhreilta kuin varsinaisesti huonoilta näyttelijöiltä. Joskaan kukaan ei kyllä varsinaisesti koeta elokuvan tasoa nostaakaan. Näyttelijöille jonkinlaisena kehitys- ja aikuistumiselokuvana tämä ei yhtään sen huonompi lähtökohta, kuin mikään muukaan uran alkuun sijoittuva rooli jossa ollaan  nimetön strippari, taikka pahiksen apulainen.
Ei siis oikein naurattanut, mutta on lajityypissään ihan yhtä hyvä kuin jokin Dorm Daze. Öö,okei.
Vaikea oikein kehuakaan, mutta ei saa suuttumaankaan, vaan olemaan ehkä enemmänkin välinpitämätön. Eli jos sitä ei ota ensisekunneista alkaen vakavasti, mikä olisikin aika vaikeaa, niin sen voi hyväksyä sellaisena kuin se on: ihan kiva teinileffa, mutta vain kiva ja ei aina sitäkään. Hah! Voi Jeesus.

MUTTA!
Vaikka nyt kommentoinkin Unelmien Tytön olevan jonkinlainen tyypillinen lajinsa edustaja, niin tässä on mukana oikeasti hyväkin idea, jopa parempi sellainen kuin monessa muussa vastaavassa elokuvassa.
Idea siitä, että Alvinin fantasia tulee mustasukkaiseksi pojan löytäessään unelmansa todellisuudessa on varsin maino, etenkin kun se saa lisäpontta siitä kuin Suella itselläänkin on taipumusta samanlaisiin vahvoihin fantasioihin kuin Alvinilla ja jotenkin heidän unensa yhdistyvät kuin Elm Streetillä.

Tähdet: **
Unelmien Tyttö

Ei kommentteja: