maanantai 16. syyskuuta 2013

Sotamies Masi: kunnon kunkku ja muut pelit (Beetle Bailey: the Great Guns and Other Games, 1989)

Masi on ollut yksi niistä harvoista sarjakuvista joka on pysähtymättä kulkenut mukanani lapsuudesta saakka ja joita en siis ole missään teinivuosien ja myöhempien aikojen tunnekuohuissa edes harkinnut divariin myymisellä, vaikka esimerkiksi Hämähäkkimiehille, Judge Dreddeille ja Lepakkomiehille näin kävikin. Tai no itse asiassa Masin sarjakuvalehdet
kyllä päätyivät usein jonkinasteisen kierrätyksen uhriksi, mutta se johtui vain niiden sisällöstä joka koostui pitkälti samasta materiaalista kuin pokkareidenkin, mutta juuri nuo taskukirjat ovat pitäneet paikkansa luonani.
Rupesinkin tuumimaan tässä, että miksi Maseja ei tullut myytyä pois ja sitten esimerkiksi monien muiden tapausten tavoin kaduttua myöhemmin ja ruvettua ostamaan niitä takaisin. Eihän Masi nyt mitenkään poikkeavan hauskaa huumoria sisällä, taikka erityisen loisteliasta piirrosta. Molemmissa kyllä ihan hyvää ja toisiaan tukevaa, mutta se ei tarjonnut mitään Bill Wattersonin lennokasta pohdiskelevuutta taikka Gary Larsonin hämmentävyyttä. Lisäksi armeijahuumori ei ole mitään sellaista johon helposti yhdistäisin omaa makuani ja Masin poliittinen osuus on sekä turvallista että vanhentunutta.
Se on Masi itse joka minuun vetoaa,mutta ei homoseksuaalisesti, vaan luonteensa vuoksi. Puolittainen häviäjä, laiska, mutta hyvää tarkoittava ja tarpeen vaatiessa suoraselkäisen toimelias, mutta ennen kaikkea taivaanrannan maalari. Eli Masi toimii eräänlaisella tavanomaisuudellaan ja maanläheisyydellään, aivan kuten Karvinen ja itselleni tärkeimpänä, aivan kuten Aku Ankka. Vaikka Masi työskenteleekin killbot factoryssa, niin häneen on helppo samaistua ammatista viis.

Innostukseni Masia kohtaan jäi kuitenkin pitkälti noiden pokkareiden varaan ja vaikka muistankin muksuna nähneeni Masi-animaatioita, niin enpä voi väittää niiden olleen suuremmin mielessä näinä hulluuden vuosina ja jutellessani lapsena diggaamistani piirretyistä, muistan kyllä mainita Smurffit ja Snorkkelit, mutta Masi jäi sillä saralla aina seinäkukkasen asemaan.
Mutta en aio kuitenkaan unohtaa Masin elokuvallista uraa, joten tässä on Kunnon kunkku ja muut pelit. Tosin suomidubbaus kääntää nimen muotooon Masi ja suuret aseet Öö, okei.

Vaikka kansipaperi ja esimerkiksi IMDb ilmoittavat tämän olevan vuonna 1989 valmistunut tv-elokuva, niin kyseessä lienee vain osittainen totuus. IMDb, Wikipedia, tai edes Masin virallinen kotisivu ei sitä paljasta, mutta ensinnäkään kyse ei ole niinkään elokuvasta kuin lyhytelokuvakokoelmasta, mikä on hyvin tavanomaista tämänkaltaisten animaatiosarjojen videojulkaisujen kohdalla. Näin ollen valmistumisvuosi viittaa pikemmin vuoteen jolloin nämä nimenomaiset jaksot on koottu yhteen ja täten on myös enemmän kuin todennäköistä, että jaksot ovat huomattavasti vanhempia kuin 80-luvun tuotoksia ja niinhän ne ovatkin. Se hieman meinasi harhauttaa kun katsoin ääninäyttelijöiden listaa ja tuumin ettei tämä ehkä olekaan niin iäkäs kuin luulin, mutta pieni googlaus ja päätyminen The Big Cartoon Databaseen osoitti, että kyllä nämä jaksot ovat 60-luvun tekeleitä. Oletettavaa siis on, että Frank Welker ja ystävät ovat uudelleendubanneet jaksot, vaikka tietenkin tässä tapauksessa sillä ei ole juurikaan väliä, onhan kyseessä suomeksi puhuttu kasetti. Kuitenkin vuodet 1962 - 1964 ovat enemmän totta kuin 1989 ja vaikka valmistumisvuotta ei pitäisi mitenkään merkittävänä, niin onhan se kiva tietää että piirrostavan ja värityksen vanhanaikaisuudelle on looginen syy.

10 hieman alle 10 minuutin jaksoa.

Y-JOEN SILTA (Bridge on the River "Y")

Kenraali Kaluuna lähettää miehensä räjäyttämään Y-joen sillan, mutta Masi ja kumppanit ovat kiinnostuneempia kortinpeluusta ja tanssimisesta. Joten kersantti Ärjylä käy räjäyttämässä sillan ja itsensä.

WALESILAINEN RUSAKKO (Welsh Rabbit)

Jänis meinaa syödä Jermulan kasvimaat tuotokset ja niin tekeekin.

VIIKONLOPPULOMA (A Pass is a Pass is a Pass)

Masi ansaitsee viikonloppuvapaan jenkkifutiksessa.

VAKOOJA (The Spy)

Jermulassa saattaa olla vakooja, joten kersantti Ärjyjä vakoilee sotilaita löytääkseen vakoojan. Se on Otto, joka ei saa rangaistusta koska asia päätetään salata.

JERMULEIRISTÄ EMME LUOVU (Don't Give up the Swamp)

Laivasto aikoo ottaa Jermulan itselleen, koska siellä on suo jossa voi harrastaa sukellusveneilyä. Mutta ei taida ottaa. Se jää vähän kesken.

TATUOINTEJA (Tatoo-Tootsie Goodbye)

Masi meinaa menettää tyttöystävänsä Maisan laivaston paukapäälle, koska paukapäällä on tatuointi ja Masilla ei. Tästä tulee tatuointien kilpataistelu, kun molemmat koettavat hakkauttaa toista enemmän mustetta ihoonsa. Onneksi vesiliukoinen kuva voittaa.

SANKARIN PALKKA (Hero's Reward)

Masin ja Hönön tulee viedä kenraali Kaluunan sotasuunnitelma rintamalle, mutta eivät onnistu ja vahingossa päätyvät voittajiksi, saaden palkkioksi siivousurakan.

HOVIMESTARI (Operation Butler)

Masi voittaa hovimestarin käyttöönsä 24 tunnin ajaksi.

VALOKUVAUSKILPAILU (Shutterbugged)

Valokuvauskilpailu.

KORMUN KOIRUUS (Cosmo's Naught)

Kolme vapaaehtoista: Hönö, Masi ja Kormu (eli Lantti-Antti) pakotetaan marssille, ja heistä jälkimmäinen ehdottaa vedonlyöntiä siitä kuka suorittaa matkan nopeimmin. Hän koettaa huijata.

Aivan uskomattoman huono dubbaus, jossa Ärjylää lukuunottamatta yksikään muista äänistä ei ole lähimaillakaan sellainen joka ei aiheuttaisi samanlaista olotilaa kuin liitutaulun naarmutus. Vaikka Hönö kuulostaa idiootilta kuten pitääkin, niin kaikki kuulostavat idiooteilta ja he kuulostavat sitä joko sillä ikävällä rintaanpuhumisella josta ei saa selvää, taikka vinkunalla josta valitettavasti saa selvää.
Askeettinen piirros ja pelkistetty väritys ovat sopivia muistuttamaan Mort Walkerin tyylistä, jolloin alkuperä on osattu pitää enimmäkseen oikeanlaisena. Animointi aiheuttaa satunnaisesti pientä häiriötä, koska ei olla ymmärrettävästi oikein tiedetty miten näiden sarjakuvahahmojen tulisi liikkua, joten mukana on etenkin anatomista kompurointia. Kyse on hieman enemmän Kivisten ja Sorasten animaatiotyylistä, jossa oikopolkujen käyttö osoittautuu välillä vääriksi askeleiksi, eikä Tenavat-animaatioiden yksinkertaista onnistumista. Aika tutunoloista sixtiesanimaatiota ja alle 10 minuutin pätkissä sketsimäisyys toimii varsin kelvollisesti ja onnistuu muistuttamaan sarjakuvastripeistä. Moni näissä piirretyissä esiintyvä vitsi onkin otettu suoraan sarjakuvaversiosta.
Kyseessä on ideaansa nähden ihan mukavasti piirrettyä animaatiota josta tunnistaa samantien alkuperän, mutta mitenkään muistettavia eivät vitsit ja juonenpätkät ole. Kivaa kestonsa ajan, that's all folks.

Tähdet: ***
Sotamies Masi: Kunnon kunkku ja muut pelit

2 kommenttia:

Occo kirjoitti...

"Vaikka Masi työskenteleekin killbot factoryssa, niin häneen on helppo samaistua ammatista viis."

Eikös tuo jobi ole kumminkin lähinnä viitteellinen, en itse ainakaan muista Masin pahemmin sotimassa käyneen. Diitäkin huolimatta että tätäkin kupsahtanutta kopukkaa on potkittu Korean, Vietnamin, molempien Persianlahden ja Afganistanin sotien ajan?

Btw sain palleaani krampin noita jaksoselostuksia lukiessani :D

...noir kirjoitti...

Masihan päätyi armeijaan vain koska piiloutui naisia värväystoimistoon ja armeijassa olo on hänelle enemmänkin vain varma duunipaikka jossa laiskotella, pakoa todellisesta elämästä. Tosin vaikka Masi vaikuttaakin olevan yhtä kiinnostunut sotimisesta kuin M.A.S.H.:n Hawkeye, niin jokin niissä aseissa ja mahdollisuudessa tappaa tuntuu miestä kiinnostavan, sillä tilaisuuksia jättää armeija taakseen on hänelle tarjottu tarpeeksi usein.

Noissa animaatioissa muuten kiusasi hieman se, että oletan näiden vihollisten vangitsemisten ja vastaavien olevan sotaharjoituksia, mutta toisin kuin sarjakuvissa, nämä "viholliset" ampuvat kovilla ja kohti. Oliko Masi siis liikkeellä tarkoituksena tappaa?