sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Black Cobra 1 - 3 (1987 - 1990)

BLACK COBRA (1987)

Kun kansi sanoo, että "action never stope", niin uskottavahan se on.
Stope?

No mutta tietenkin.

Malone (Fred Williamson) on aivan samperin kova kyttä ja kun edessä on panttivankitilanne niin uhreina siinä ovat vangitsijat, sillä Malonehan ei suostu neuvottelemaan ja siispä vastoin pomonsa käskyjä saattaa pahantekijät tuonelaan.
Sadistiset nahkatakkiaurinkolasijengiläiset kulkevat sinne tänne ja tappavat huvin vuoksi niitä näitä, pitäen koko kaupunkia pelon vallassa. Hyvin sanoisimmeko italialaisimagoinen muotikuvaaja Elys (Eva Grimaldi) yllättää nahkatakkijengin tekemässä tuhmuuksia ja koska jengin pomo on täynnä uhoa ja vihaa, löysäilee hän niin että neiti ehtii paeta poliisin huomaan. Tämä siis tarkoittaa sitä, että kovimmasta kovimman kytän, Malonen on suojeltava Elysia kuolemalta ja jos tämä kuulostaa kovasti Stallonen Cobralta, niin kyllä se tuli minullekin mieleen. Siispä Malone toteaa, että hänen on hoidettava asia tyystin ilman kollegoidensa apua, heidän ollessa vain tiellä ja vaarantavan suojeltavan. Joten apulainen mukaan ja pahikset kuolevat.

Onko tässä jotain tuttua?
Malone kohtaa ilkimyksen ja pitää puheen jossa kertoo pistoolinsa sisältävä luoteja jotka voivat pamauttaa koko pään irti. "You're wondering if i got any bullets left. Your guess is as good as mine" ja tunnetaanko sitä oloa onnekkaaksi.

Palatakseni tuohon mainintaani italiashenkisestä muotikuvaajasta, niin nämä Black Cobrathan ovat italotuotantoja, joten se tyyli jolla he halpistoimintaelokuvansa ainakin ennen tekivät on tietenkin hyvin vahvana läsnä ja vaikka en nyt ehkä oikein osaakaan sanoiksi pukea mikä nimenomaan on se tietty seikka joka heidän elokuvansa jenkkikaimoistaan erottaa, niin kyllä sen huomaa silmänräpäyksessä. Kenties se on synamusiikki, maasävytteiset murretut värit, epäsynkassa oleva dubbaus, taikka sitten vain henkilöiden ulkonäkö ja miljöö joka ei mene läpi amerikkalaisuudesta.

BLACK COBRA 2 (1990)

On hyvä, että rikollinen pakenee hölkkävauhdilla jotta 52-vuotias Fred Williamson pysyy perässä, sillä vaikka vielä tänä päivänäkin Williamson pystyisi voittamaan minut missä tahansa fyysisessä lajissa, niin juoksemine tuntuu olevan ainakin tässä tapauksessa vaikeahkoa. Siispä kova kyttä Malone (Fred Williamson) on palannut ja tekee taas parhaansa ampuakseen pahikset hengiltä, saaden siitä hyvästä palkkiokseen pakkoloman Manilassa, joka ei suuremmin jenkkikyttää ilostuta. Lompakkokin keikataan heti lentokentällä, että damn you Manila!
FIlippiineillä ollessaan Malone tutustuu Interpolin McCalliin (Nicholas Hammond), jonka kanssa luodaan veljellisen riitaisa kumppanuussuhde ja kadonneen lompakon etsinnöissä kouraistaan jostain syvemmältä. Malonen taskulla käynyt varas kun oli vieraillut myös muiden omaisuuden parissa ja saanut siitä hyvästä kokea miltä tuntuu kuolla luoteihin.
Jostain syystä McCallin arviolta 6-vuotiaan pojan äänen on ilmeisesti dubannut aikuinen nainen, muuntamatta laisinkaan sävyään lapselle soveltuvaksi.
Jotain kerrotaan terroristeista ja vakoilusta, joten kaipa se sitten niin on. Ainakin kidnappausta ja klassista tyhjät pahvilaatikot-actionia on tarjolla, ja keitäköhän nuo kannessa olevat miehet Williamsonin vieressä ovat, kun eivät ainakaan tainneet elokuvassa olla mukana. Vasemmalla oleva saattaisi olla Nicholas Hammond. Siis jos yhtään näyttäisi häneltä.

BLACK COBRA 3: THE MANILA CONNECTION (1990)

Sikari jauhavaa tylyä kyttää Malonea tarvitaan jälleen Filippiineillä kun... HETKINEN! Elokuvan alussa sotilas saapuu sähköaidan luokse ja suoritetaan se katsojalle tärkeä sähköaidan toimivuuden kokeilu siten, että mies heittää jotain sitä vasten näyttääkseen sen säkenöivän tappavuuden ja sitten asettaa kuitenkin paljain käsin jotain geigermittareita siihen kiinni sammuttaakseen sen. Mutta miten hän sai ne aitaan kiinni kuolematta siihen paikkaan, kun juuri osoitti ettei siihen voisi koskea laisinkaan. Damn you Martin Scorsese!
No kuitenkin Commandosta ja Ramboista lainattujen kohtausten jälkeen meille ilmenee, että tämä sotilas Charlie (Ned Hourani) pääsi tilanteesta hengissä turvaan ja löydetään pian kuolleena joesta. Hän oli paljastamaisillaan minkä lie filippiinoarmeijan varastaneen jenkkien hi tech (low life)-aseita, kun ehti kuolemaan ja näin ollen CIA pistää agentti Gregin (Forry Smith) jatkamaan tutkimuksia, ja nyt siis tarvitaan avuksi Malonea. Greg kun saa valita apulaisensa ja kutsuu hän tietenkin Malonen luokseen, sillä vain häneen on luottaminen.
Tässä välissä on syytä ihmetellä, että minkälaisella kevlarpaperilla jenkit pyyhkivät takamuksensa, kun haulikon ammus ei vessapaperirullia läpäise.
Greg, Malone ja CIA:n mukaan pistämä kolmas osapuoli, tietotekniikkanero Tracy (Debra Ward) aloittavat työnsä pahiksien päihittämiseksi.
Todellinen pahis on tietenkin Hitleriltä näyttävä CIA-kollega. Vau, siis niin kuin vau!

Laadullisesti nämä Black Cobra-dvd:t ovat aivan kauheita. Kuva on puuromössöä ja ääni niin suttuista, että se kuulostaa tulevan jostain kuoleman rajalta. Kyseessä tosin on Elstree Hillin julkaisemia levyjä, joten edellä mainitut kuva- ja ääniongelmat eivät tulleet yllätyksenä ja vaikka kuinka hifisitinen luonne olisi, on tietty tekninen heikkous asiaan kuuluvaa elokuvissa jotka lukeutuvat alimman kastin B-kuonaan. Täten kuvan laaduttomuus ei minua juurikaan haittaa, mutta äänen suhteen olisin toki kaivannut parempaa, sillä itselläni kun ei ole tapana pitä volyymia kovalla, niin en juuri nauttinut siitä kun jouduin niin tekemään näiden elokuvien kohdalla vain saadakseni selvää mestarillisesta dialogirikkaudesta.
"I'll get that bitch."
Dostojevski saattoi vain haaveilla tuollaisesta verbaaliakrobatiasta.
Äänen olisi suonut olla parempi etenkin siksi, että mukana on hyvinkin rytmikästä synapopitusta, jota kuuntelisi mieluusti enemmänkin. Näistä ykkösosa tuntuu eniten kärsivän ääniongelmista, jolloin esimerkiksi kakkosessa mukaan tuleva stoner rock soi hieman kirkkaammin, mutta ei missään nimessä siltikään hyvin.

Elstree Hill kyllä ansaitsee kehuja ainakin siitä, että vaikka he nyt julkaisevatkin suurelta osin kökkölaatuista public domain-kamaa, niin heillä on runsaasti minun makuuni olevia roskaelokuvia joiden en uskoisi muutoin näkevän päivänvaloa laisinkaan.

Mutta niin, itse Black Cobra-elokuvat. Ne ovat halpaa kömpelösti toteutettua toimintaviihdettä joiden jokainen idea tuntuu olevan lainattu jostain kalliimmasta kömpelöstä toimintaviihde-elokuvasta (lainailu on näkyvintä ensimmäisessä osassa), mutta Fred Williamson-faneille nämä ovat hyvinkin miellyttävää katseltavaa, sillä mies tekee täsmälleen sen mitä häneltä haluaakin nähdä, eli on bad ass. Siispä kun tekee mieli katsella rutiinilla kulkevaa äijätoimintaa jossa turpaanvedon tielle eivät saa tulla sellaiset seikat kuten mietiskely, pohdinta, ajatukset, niin Black Cobrat istuvat siihen paikkaan kuin vallankaappaaja valtaistuimelle. Kolmen keskenään samantyylisen elokuvan katselu saattaa kyllä tuntua hieman turhalta, koska sitä luulee katsoneensa vain ja ainoastaan yhden elokuvan. Kuitenkin eroteltuna toisistaan uskallan väittää että jos aikoo katsoa vain yhden Black Cobrista, niin sen tulee olla kolmas osa. Juonellisestihan nämä eivät ole toisiinsa yhteydessä, joten katselujärjestyksellä ei ole muutenkaan väliä, mutta kolmosen deltaforceramboilu on kaikessa hupsuudessaan se syy joka nostaa juuri sen elokuvan hieman muita viihdyttävämmäksi ja siksi jos ei kronologisuus ole vaatimus järjestykselle, niin tuosta kannattaa aloittaa. Tai ehkä sittenkin pikemminkin lopettaa, sillä näin jää jälkiruoka oikealle paikalleen.

Williamson on esittänyt kyttä Malonea ainakin vielä elokuvassa Detective Malone, jota en ole nähnyt ja joka kuulemma on koostettu suurelta osin aiempien Malone-elokuvien kohtausten kierrätyksellä. Lisäksi vuodelle 2015 näyttäisi olevan luvassa Williamsonin paluu Maloneksi. Se nyt ei nyt ehkä minua suuremmin innosta, sillä sitä tietää tuon elokuvan olevan kuitenkin nykytekniikalla toteutettu ja vähintäänkin siis visuaalisesti aivan erilainen kuin nuo aiemmat, mutta tuon Detective Malonen mieluusti ottaisin Black Cobrien jatkeeksi ja hyllyni koristeeksi.

Tähdet:
Black Cobra **
Black Cobra 2 **
Black Cobra 3: Manila Connection ***

4 kommenttia:

Tuoppi kirjoitti...

Hah, Bailout. On sekin tullut joskus nähtyä... valitettavasti... :D

...noir kirjoitti...

Kyseisen klassikon ohjaaja on tehnyt myös sellaisen elokuvan kuin The Hunted, jonka kannessa lukee huolimatonta lukijaa mainion hämäävästi "from the action director of Batman Returns and Robin Hood: Prince of Thieves."

Tuoppi kirjoitti...

IMDb ilmoittaa Klevenin toimineen noissa pätkissä (ja monissa muissakin) stunt coordinaattorina, joten siitä kait tuo hämäävä teksti juontaa juurensa...

...noir kirjoitti...

Siksi juurikin action director. Joskin uskon, että tärkeintä tässäkin on ollut vetää esiin nimet Batman Returns ja Robin Hood: Prince of Thieves ja luoda mielikuva saman tason tuotoksesta. Moni kuitenkin lukee sen muodossa, että The Hunted on juuri noiden elokuvien ohjaajalta ja nimenomaan ohjaajalta.
Hölmöä hommaa, sillä kyseessähän on monta kertaa parempi elokuva.