keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

KvC: the Ultimate Battle (Komodo vs. Cobra, 2005)

Tiedemies on yksityissaaren suojissa luonut armeijan pakottamana samperin suuret, tosi vihaiset, hengenvaaralliset komodonvaraanin sekä kuningaskobran ja ihan vahingossa niistä tulikin sellaisia että ovat tosi vihaisia ja hengenvaarallisia ihmisille. Siksipä onkin hyvä, että saarelle saapuvat sekä aluetta rauhoittamaan lähetetyt sotilaat kuten myös apaattisen merikapteeni Miken (Michael Paré) paikalle tuomat viherpipertäjäaktivistit, jotka haluavat paljastaa valtion salaiset kokeet ja tietenkin saada tällä tavoin egoilevaa julkisuutta osakseen. Aika moni tulee syödyksi.

Ohjaus Jim Wynorski.

Tähdet: ~ tai *****

Ps. onhan KvC aika pirun hauskaa katseltavaa juuri siksi, että se nimenomaan on Wynorskin ohjaustyö ja tyylinsä tietäen tässä on kuten hänen muissakin elokuvissaan menty tauotta niin matalien aitojen ylitse että ne ovat maan alla. Heti alusta alkaen tehdään selväksi jotta nyt on kyse silkasta roskaviihteestä jossa yleinen idiotismi, tissit, sysirumat tehosteet ja niin vahvasti muilta napatut musiikkivaikutteet (Bond-teema soi useammin kuin Bondeissa) että oikeusjuttuja on varmasti edelleen syntymässä on enemmän sääntö kuin poikkeus. Tosin eipä se musiikki ole ainoa jota lainataan lain rajoja hipoen kun esimerkiksi Jurassic Parkin ideoita ollaan käytetty kopiokoneessa ja mielenkiintoisesti myös vuoden 2008 Rambo tulee niin vahvasti mieleen, että se miten Wynorski onnistui siinä tempussa on hämmentävää. Ihan oikeasti, tässä on asevastustajaviherpipertäjiä jotka palkkaavat kyynisen väkivaltaisen miehen viemään heidät kielletylle alueelle ja kohta aktivistit saavat huomata kuinka kuljettajansa negatiivinen asenne onkin vain realismia ja hän oli oikeassa halutessaan vain ampua kaikki palasiksi, jolloin pasifistinen idealistinen elämänkatsomus on ainoa joka päiden ohella romuttuu.

Kenties näkyvimpänä erona tyypilliseen Sharknado-sarjan itsetietoiseen roskaan on se ettei Wynorski tunnu laisinkaan edes yrittävän saada aikaiseksi elokuvaa josta massayleisökin voisi ns. ironisesti pitää, vaan hän tavoitteleekin niitä tyyppejä jotka ovat pelkän pikaisen, likaisen tyydytyksen tarpeessa. Ei tarvitse kuitenkaan olla Paul Reubensin sadetakkimies tajutessaan, että kyseessä on ihanaakin shittiä eikä vain pelkästään shittiä.
Joskin palattakoon niihin tisseihin sen verran, että vaikka sellaisia elokuvan naisilla onkin niin ei niitä kuitenkaan hyödynnetä siten kuten Wynorski parhaimmillaan tekee ja se on vähän surku. Sad ghost is sad.
Ja okei, kyllähän tämä elokuva on oikeastaan vain pitkäksi venytetty vitsi joka olisi toiminut vartin pituisenakin.

En tiedä muista painoksista, mutta ainakin tämä viropainos KvC:stä on kuvaltaan palikkainen kuin Minecraft.

2 kommenttia:

Tuoppi kirjoitti...

Onkohan tätä täällä edes julkaistu? Kohdalle ei ole nimittäin osunut kovasta divari/kirppis/markettikiertämisestä huolimatta.

...noir kirjoitti...

Minulla on muutamia viropainoksia joista en yhdestään muista nähneeni kotimaista julkaisua, että ehkäpä ei. Tuntuukin hassulta, että niin lähellä mutta silti niin kaukana. Joskin kun näissä on venäjätekstit mukana niin olettaisinkin niiden olevan suunnattu Virosta siihen suuntaan, eli juuri muualle päin kuin Suomeen.